Miksi Copiosis tulee menestymään?

"Our transition plan has been tested and used successfully by every single successful innovator and market change agent. This is why I’m convinced it will work." Perry Gruber

Perry on työskennellyt start up yritysten parissa. Hän tietää miten yritysmaailmassa luodaan menestystä ja käyttää samaa taktiikkaa globaalin kestävän yhteiskuntamallin luomisessa.

Joka kerta kun ostat jonkun uuden tuotteen, uskot johonkin asiaan tai muutat käyttäytymistäsi kuullessasi jostain paremmasta toimit kuluttajasopeutumisen ja tuotekehityksen voiman alaisuudessa.

The new product or service is way better than the status quo.  Whether it’s iPhones, Teslas, Priuses, rap music, progressive lenses, electric toothbrushes, spears, guns, machine guns, missiles, or drones, it’s all the same Fundamental Change: Making Copiosis A Global Reality—make something better, and get it in the hands of a passionate few.  Give it time, manufacture luck.  Don’t give up, and you'll have majority adoption. We know how to implement this strategy and we’re already producing results indicating early success. 


Ajatellaan vaikka Iphonea. Steve Jobsilla oli visio luoda jotain ihan uutta. Hän oli intohimoinen tuotekehittelijä ja tiesi että ihmiset tulevat rakastamaan hänen uutta puhelintansa. Hän tietää jo innovaation alkuvaiheessa että hänen polttava intohimonsa itää lopulta täyteen kukkaan. Lopulta hän luo iphonen joka oli pelkästään parannus jostain mikä jo oli olemassa (puhelin).

Kuluttajat ihmettelevät että mistä ihmeestä tämmöinen tuote yhtäkkiä ilmestyi markkinoille ja eivät käsitä että takana oli vuosien innovaatio ja kehitystyö.  Kuluttajat joko rakastavat iphonea tai sitten vihaavat sitä. Jokainen ei alussa halua iphonea ja vain muutamat ostavat sen heti ja ovat super innostuneita siitä (early adaptors). He tykkäävät puhelimesta niin paljon että alkavat kertoa siitä heti kaikille kavereillensa. He haluavat sydämmestään että tuote nousee kaikkien ihmisten tietouteen.

They are people like Timothy, who heard about Copiosis on the radio: “I currently see Copiosis as one of the most strategically sound direct actions I can spend effort on.” or Denver, who, after seeing Copiosis grow wrote: “I really am glad that you connected with me in the beginning! I have a good feeling that this project will see its way to fruition and that we will be in better times within our lifetimes.”

Toiset ovat enemmän skeptisiä ja kyselevät nettiforumeilta muilta että mitä mieltä he ovat kyseisestä innovaatiosta.

Kuitenkin lopulta Steve Jobsilla oli massiivinen ihmisarmeja kuluttajista levittämässä sanomaa uudesta puhelimesta ja kuten tiedätte loppu onkin täydellinen menestystarina.

Copiosis on diagrammin alussa.

Copiosis ei ole Utopia

Chapter 16 - The Transition

"We’re not trying to make utopia with Copiosis. We’re making our current reality way better." Copiosis an Introduction 2nd edition, 84.

Yleisin kysymys minkä Gruber saa on että miten Copiosis yhteiskunta käytännössä luodaan. Pienen avauksen ja ymmärryksen jälkeen jopa skeptikoiden ennakkoasenne muuttuu ja monet näkevät ulospääsyn mahdollisuuden nykyisestä tuhoisasta kapitalismistä.

Meillä on suuri ja jalo haave. Muuttaa koko maailma kestävään yhteiskuntamalliin.

Copiosis yhteiskunnasta ei tule koskaan Utopiaa. Utopiassa kaikki ovat onnellisia ja ongelmia ei ole. Kyseessä ei ole mikään henngelinen valaistus kultti. Yhteiskuntaa jossa ei ole ongelmia ei ole olemassakaan. Copisis yhteiskunta ei myöskään ole ongelmaton, mutta huomattavasti parempi kuin nykyinen yhteiskuntamalli. Vaikka köyhyys ja itseään ja suuryrityksiä palveleva poliittinen koneisto häviää silti yhteiskunnassamme joku kärsii. Teemme suuria virheitä siirtymävaiheessa. Me olemme irrationaalisia, emotionaalisia ja välillä pahatuulisia toisin sanoen olemme ihmisiä.

Miehet eivät ymmärrä naisia ja naiset eivät hyväksy että pytyn kansi jätetään alas. Sairaudet ovat uhka ihmisille, kuten myös maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, tornadot ja tulvat elettiin me missä tahansa yhteiskuntamallissa. Ylikansottuminen, ympäristöongelmat ja rasismi ovat todellisuutta. Mielenvikaisia ihmisiä tulee myös olemaan.

Mikään yhteiskuntamalli ei pysty näitä ongelmia täysin ratkaiseen. Copiosis yhteiskunnassa käsitellään yllä mainittuja ongelmia huomattavasti järkevämmin kuin kapitalistisessä yhteiskunnassa.

Mitä jos haluat lähteä kanarian lomalle ja sinun kumppanisi nettohyöty palkkiotilisi saldo ei siihen riitä? Entä jos haluat uuden luxus sähköauton? Luottokuntaa tai pankkilainaa ei ole olemassa. Sun on vaan hyväksyttävä että välitöntä tyydytystä ei uudessa maailmassa ole.  Tämmöisiä ongelmia ei nykysysteemissä tule vastaan.

Mitä jos sulle tulee yhtäkkiä aivan päälikkö idea jonka haluaisit toteuttaa? Nyky-yhteiskunnassa sun pitäisi palkata työryhmä tekemään unelmistasi totta. Copiosis yhteiskunnassa sun pitäisi vakuuttaa ja suostutella muita työskentelemään sun kanssa.

Kun homma kusee nykyisessä systeemissä löytyy aina syntikpukkeja. Hallitus vaihtoon, super rikkaiden salaliitto, kokoomuslaiset eivät näe ekosysteemien tuhoa ja elävät harhamaailmassa, yritysjohtajat olisivat voineet Talvivaaran sotkut estää jne...

Copiosis yhteiskunnassa et voi syyttää ketään jos jokin menee väärin. Ei ole presidenttiä, politiikkaa eikä virkamiehiä. Jos oot töissä jossain yrityksessä, joka tuottaa vaikka lääkkeitä ihmisille, olet siellä vapaehtoisesti etkä sen takia että tienaisit rahaa. Jaat vastuun siitä mitä organisaatio tekee. Jos et pidä siitä mitä organisaatio tekee sulla on kolme vaihtoehtoa: korjata epäkohta, lähtä kävelemään yrityksestä tai hyväksyä asia niinkuin se on.

Lakeja ei olisi. Tämä on hyvin vaikea käsittää nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset ovat tottuneet siihen että heille kerrotaan mitä saa tehdä ja mikä ei suvaita. Tuleekin aika, jossa ihmisten on itse ajateltava mikä on oikein ja mikä on väärin.  Kansalaisen on huomioitava että joka asia jonka hän tekee vaikuttaa hänen nettohyöty palkkioon ja hänen omaan maineeseensa. Ihmisten on oltava huomaavaisia ja heidän tekonsa harkittuja että he maksimoisivat nettohyöty palkkionsa Copiosis järjestelmässä.

Miettikääpä vaikka poliisia joka seisoo Talvivaara mielenosoituksessa eduskuntatalon edessä ja pitää kuria rötösteleville aktivisteille. Hän voi hyvin olla sitä mieltä että Talvivaara on Suomen kautta aikojen huonoin investointi ja olla vielä ympäristösuojelija. Hän kuitenkin "tekee vaan työnsä" koska pelkää menettävänsä sen jos liittyy aktivisteihin. I was just doing my job ei ole mikään tekosyy Copiosis yhteiskunnassa. Kukaan ei pakota sua tekemään yhtään mitään. Teet työtäsi koska valitsit sen omasta tahdostasi. Intohimosi tätä työtä kohtaan toi sinut tähän asemaan. Et tee sitä pelosta että et selviäisi ilman sitä kuten kapitalismissä.

Miten perinnönjako toimii Copiosis yhteiskunnassa? Mitä jos isäsi oli huippu tiedemies joka keksi että kestävä eläintuotannon perustuu liikkuvaan laumaan kuten preioilla aikoinaan (Alan Savoryn teoria). Isäukkosi tili olisi täynnä NBR, muttei ei ei..se ei siirtyisi hänen lapsilleen. Nettohyöty katoaisi kuin tuhka tuuleen isäsi kuoltua. Isävainaa olisi voinut elinaiakanaan antaa lapsilleen niin paljon luxus esineitä ja palveluita hänen elinaikanaan kun hän haluaisi. Isän fyysisen omaisuuden lapset perivät, mutta nettohyöty palkkio on henkilökohtainen.

 
 Tiivistettynä:

Copiosis yhteiskunta olisi selvä parannus ihmisten elinolosuhteisiin, elämäntapaan, turvallisuuteen, terveyteen jne verrattuna nyky-yhteiskuntaan. Ongelmat, huolet, mustasukkaisuus, kateus, ikävyydet ja riski ennenaikaisesta kuolemasta kuuluvat myös Copiosis järjestelmään.

Artikkeli on vapaa käännös kirjasta Copisis an Introduction 2nd edition.
Etsimme ammattikääntäjää tiimiimme.