Miksi Copiosis tulee menestymään?

"Our transition plan has been tested and used successfully by every single successful innovator and market change agent. This is why I’m convinced it will work." Perry Gruber

Perry on työskennellyt start up yritysten parissa. Hän tietää miten yritysmaailmassa luodaan menestystä ja käyttää samaa taktiikkaa globaalin kestävän yhteiskuntamallin luomisessa.

Joka kerta kun ostat jonkun uuden tuotteen, uskot johonkin asiaan tai muutat käyttäytymistäsi kuullessasi jostain paremmasta toimit kuluttajasopeutumisen ja tuotekehityksen voiman alaisuudessa.

The new product or service is way better than the status quo.  Whether it’s iPhones, Teslas, Priuses, rap music, progressive lenses, electric toothbrushes, spears, guns, machine guns, missiles, or drones, it’s all the same Fundamental Change: Making Copiosis A Global Reality—make something better, and get it in the hands of a passionate few.  Give it time, manufacture luck.  Don’t give up, and you'll have majority adoption. We know how to implement this strategy and we’re already producing results indicating early success. 


Ajatellaan vaikka Iphonea. Steve Jobsilla oli visio luoda jotain ihan uutta. Hän oli intohimoinen tuotekehittelijä ja tiesi että ihmiset tulevat rakastamaan hänen uutta puhelintansa. Hän tietää jo innovaation alkuvaiheessa että hänen polttava intohimonsa itää lopulta täyteen kukkaan. Lopulta hän luo iphonen joka oli pelkästään parannus jostain mikä jo oli olemassa (puhelin).

Kuluttajat ihmettelevät että mistä ihmeestä tämmöinen tuote yhtäkkiä ilmestyi markkinoille ja eivät käsitä että takana oli vuosien innovaatio ja kehitystyö.  Kuluttajat joko rakastavat iphonea tai sitten vihaavat sitä. Jokainen ei alussa halua iphonea ja vain muutamat ostavat sen heti ja ovat super innostuneita siitä (early adaptors). He tykkäävät puhelimesta niin paljon että alkavat kertoa siitä heti kaikille kavereillensa. He haluavat sydämmestään että tuote nousee kaikkien ihmisten tietouteen.

They are people like Timothy, who heard about Copiosis on the radio: “I currently see Copiosis as one of the most strategically sound direct actions I can spend effort on.” or Denver, who, after seeing Copiosis grow wrote: “I really am glad that you connected with me in the beginning! I have a good feeling that this project will see its way to fruition and that we will be in better times within our lifetimes.”

Toiset ovat enemmän skeptisiä ja kyselevät nettiforumeilta muilta että mitä mieltä he ovat kyseisestä innovaatiosta.

Kuitenkin lopulta Steve Jobsilla oli massiivinen ihmisarmeja kuluttajista levittämässä sanomaa uudesta puhelimesta ja kuten tiedätte loppu onkin täydellinen menestystarina.

Copiosis on diagrammin alussa.

Copiosis ei ole Utopia

Chapter 16 - The Transition

"We’re not trying to make utopia with Copiosis. We’re making our current reality way better." Copiosis an Introduction 2nd edition, 84.

Yleisin kysymys minkä Gruber saa on että miten Copiosis yhteiskunta käytännössä luodaan. Pienen avauksen ja ymmärryksen jälkeen jopa skeptikoiden ennakkoasenne muuttuu ja monet näkevät ulospääsyn mahdollisuuden nykyisestä tuhoisasta kapitalismistä.

Meillä on suuri ja jalo haave. Muuttaa koko maailma kestävään yhteiskuntamalliin.

Copiosis yhteiskunnasta ei tule koskaan Utopiaa. Utopiassa kaikki ovat onnellisia ja ongelmia ei ole. Kyseessä ei ole mikään henngelinen valaistus kultti. Yhteiskuntaa jossa ei ole ongelmia ei ole olemassakaan. Copisis yhteiskunta ei myöskään ole ongelmaton, mutta huomattavasti parempi kuin nykyinen yhteiskuntamalli. Vaikka köyhyys ja itseään ja suuryrityksiä palveleva poliittinen koneisto häviää silti yhteiskunnassamme joku kärsii. Teemme suuria virheitä siirtymävaiheessa. Me olemme irrationaalisia, emotionaalisia ja välillä pahatuulisia toisin sanoen olemme ihmisiä.

Miehet eivät ymmärrä naisia ja naiset eivät hyväksy että pytyn kansi jätetään alas. Sairaudet ovat uhka ihmisille, kuten myös maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, tornadot ja tulvat elettiin me missä tahansa yhteiskuntamallissa. Ylikansottuminen, ympäristöongelmat ja rasismi ovat todellisuutta. Mielenvikaisia ihmisiä tulee myös olemaan.

Mikään yhteiskuntamalli ei pysty näitä ongelmia täysin ratkaiseen. Copiosis yhteiskunnassa käsitellään yllä mainittuja ongelmia huomattavasti järkevämmin kuin kapitalistisessä yhteiskunnassa.

Mitä jos haluat lähteä kanarian lomalle ja sinun kumppanisi nettohyöty palkkiotilisi saldo ei siihen riitä? Entä jos haluat uuden luxus sähköauton? Luottokuntaa tai pankkilainaa ei ole olemassa. Sun on vaan hyväksyttävä että välitöntä tyydytystä ei uudessa maailmassa ole.  Tämmöisiä ongelmia ei nykysysteemissä tule vastaan.

Mitä jos sulle tulee yhtäkkiä aivan päälikkö idea jonka haluaisit toteuttaa? Nyky-yhteiskunnassa sun pitäisi palkata työryhmä tekemään unelmistasi totta. Copiosis yhteiskunnassa sun pitäisi vakuuttaa ja suostutella muita työskentelemään sun kanssa.

Kun homma kusee nykyisessä systeemissä löytyy aina syntikpukkeja. Hallitus vaihtoon, super rikkaiden salaliitto, kokoomuslaiset eivät näe ekosysteemien tuhoa ja elävät harhamaailmassa, yritysjohtajat olisivat voineet Talvivaaran sotkut estää jne...

Copiosis yhteiskunnassa et voi syyttää ketään jos jokin menee väärin. Ei ole presidenttiä, politiikkaa eikä virkamiehiä. Jos oot töissä jossain yrityksessä, joka tuottaa vaikka lääkkeitä ihmisille, olet siellä vapaehtoisesti etkä sen takia että tienaisit rahaa. Jaat vastuun siitä mitä organisaatio tekee. Jos et pidä siitä mitä organisaatio tekee sulla on kolme vaihtoehtoa: korjata epäkohta, lähtä kävelemään yrityksestä tai hyväksyä asia niinkuin se on.

Lakeja ei olisi. Tämä on hyvin vaikea käsittää nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset ovat tottuneet siihen että heille kerrotaan mitä saa tehdä ja mikä ei suvaita. Tuleekin aika, jossa ihmisten on itse ajateltava mikä on oikein ja mikä on väärin.  Kansalaisen on huomioitava että joka asia jonka hän tekee vaikuttaa hänen nettohyöty palkkioon ja hänen omaan maineeseensa. Ihmisten on oltava huomaavaisia ja heidän tekonsa harkittuja että he maksimoisivat nettohyöty palkkionsa Copiosis järjestelmässä.

Miettikääpä vaikka poliisia joka seisoo Talvivaara mielenosoituksessa eduskuntatalon edessä ja pitää kuria rötösteleville aktivisteille. Hän voi hyvin olla sitä mieltä että Talvivaara on Suomen kautta aikojen huonoin investointi ja olla vielä ympäristösuojelija. Hän kuitenkin "tekee vaan työnsä" koska pelkää menettävänsä sen jos liittyy aktivisteihin. I was just doing my job ei ole mikään tekosyy Copiosis yhteiskunnassa. Kukaan ei pakota sua tekemään yhtään mitään. Teet työtäsi koska valitsit sen omasta tahdostasi. Intohimosi tätä työtä kohtaan toi sinut tähän asemaan. Et tee sitä pelosta että et selviäisi ilman sitä kuten kapitalismissä.

Miten perinnönjako toimii Copiosis yhteiskunnassa? Mitä jos isäsi oli huippu tiedemies joka keksi että kestävä eläintuotannon perustuu liikkuvaan laumaan kuten preioilla aikoinaan (Alan Savoryn teoria). Isäukkosi tili olisi täynnä NBR, muttei ei ei..se ei siirtyisi hänen lapsilleen. Nettohyöty katoaisi kuin tuhka tuuleen isäsi kuoltua. Isävainaa olisi voinut elinaiakanaan antaa lapsilleen niin paljon luxus esineitä ja palveluita hänen elinaikanaan kun hän haluaisi. Isän fyysisen omaisuuden lapset perivät, mutta nettohyöty palkkio on henkilökohtainen.

 
 Tiivistettynä:

Copiosis yhteiskunta olisi selvä parannus ihmisten elinolosuhteisiin, elämäntapaan, turvallisuuteen, terveyteen jne verrattuna nyky-yhteiskuntaan. Ongelmat, huolet, mustasukkaisuus, kateus, ikävyydet ja riski ennenaikaisesta kuolemasta kuuluvat myös Copiosis järjestelmään.

Artikkeli on vapaa käännös kirjasta Copisis an Introduction 2nd edition.
Etsimme ammattikääntäjää tiimiimme. 

Copiosis alustus suomeksi

"Things will never change unless someone takes action to start that change."Perry Gruber

        Ymmärrettyäsi, että Copiosis-innovaation käyttöönotto on aikakaudemme
        välttämättömyys, huomaat nykyisen rahajärjestelmään perustuvan
        ajattelumallin tarpeettomuuden. Perehtymällä syvällisesti innovaatioon
        huomaat kuinka pitkälle ajateltu ratkaisu on. Tulevien sukupolvien elämän
        turvaaminen on mitä jaloin elämäntehtävä ihmiselle.

      

            
 

Mitä tekisit jos raha ei olisi esteenä, eikä sinun ei tarvitsisi tienata elantoasi? Saisit valita työn, joka inspiroisi sinua eniten ja jota haluaisit tehdä aamuisin, kun heräät? Miten nauttisit elämästäsi joka hetki?

Mitä näet itsestäsi, kun katsot peiliin aamulla? Näetkö omat puutteesi vai vahvuutesi? Vyötäröni on liian paksu, minulla on mustat silmänaluset, nenän päässä on finni ja näytän väsyneeltä, mitenhän selviän tästäkin päivästä? Vaihtoehtoisesti: jumalauta meikä on maailman komein jätkä ja muutan maailmaa omilla parhailla puolillani. En malta odottaa, että pääsen ilmaisemaan itseäni.

Perry Gruberin mukaan suurin osa ihmisistä kuuluu tuohon ensimmäiseen kategoriaan. Tämä jokapäiväinen itsensä vähättely johtaa siihen, että emme koe olevamme kykeneviä yksilöinä muuttamaan maailmaa sellaiseksi, kuten sen haluamme olevan.

Tämä itsensä vähättely on juuri se perimmäinen syy, miksi turvaudumme voittajiin, karismaattisiin johtajiin ja yritysmaailman sankareihin yhteiskunnassamme ja luulemme, että heillä on yhteiskuntamme ongelmiin ratkaisut. Käännymme näiden ihmisten mielipiteiden puoleen siitä, miten pitäisi ajatella, mitä pitäisi tehdä, miten ajatella eri asioista, mitä rakastaa, mitä vihata jne.

Jokaisella ihmisellä on heikot puolensa. Ainoa mikä erottaa yhteiskunnassamme korkeassa asemassa olevat ihmiset tavallisista tallaajista on, että he näkevät aamuisin peilissä parhaat puolensa ja johtavat itseänsä niillä. He eivät muuten eroa meistä muista mitenkään. Meillä on myös kyky hyödyntää parhaat puolemme. Robin Sharman fiktionaalisessa kirjassa Lead without a title tuodaan tämä hyvin esille. Nyky-yhteiskunnassamme luovumme vallastamme karismaattisille johtajille, ja luulemme, että he voisivat kääntää kurssin.

Voimmeko odottaa, että johtavassa asemassa olevat ihmiset pelastavat yhteiskuntamme ja ihmislajin romahtamisen? Ymmärtävätkö he realiteetit, missä mennään ja miten suunta muutetaan parhaalla mahdollisella taktiikalla? Onko heillä teknistä tietotaitoa ratkaista ongelmiamme? Ovatko he tietoisia ratkaisusista kuten permakulttuuri, commons, talousdemokratia? Onko heillä aikaa opiskella ratkaisuja?? Palvelevatko he vain vallitsevaa asiantilaa ja business as usual-ajatusta?

Valtaeliitin, kuninkaiden, sekä uskonnollisten ja taloudellisten johtajien aika on ohi! Hierarkinen valtarakenne on ohi.

Ihmiskuntamme on valmis muutokseen. Tämän todistaa suuret mielenosoitukset, kuten Arabikevät ja Occupy-liike kaduilla ympäri maailmaa. Edes näin suuret mielenosoitukset eivät ole keränneet tarpeeksi muutosvoimaa, jota maapallon kansalaiset vaativat. Valtaeliitti on hyvin tietoinen massademonstraatioista ja he ovat todella taitavia neutralisoimaan niiden vaikutukset. Valtamedia ei uutisoi aiheista riittävän laajasti ja jo muutaman vuoden päästä massiivinen kansannousu on unohtunut ihmisiltä . He eivät enää usko, että suurmielenosoitukset muuttavat mitään.

Oulun Kallioparkin rakentaminen on hyvä esimerkki. Suurin osa Oululaisista vastusti hanketta. Kaksi nykyistä parkkihallia oli tutkimusten mukaan puolityhjiä ja Oulun kaupungintalolla järjestettiin mielenosoitus. Ihmiset ovat todella väsyneitä suuryrityksiä palveleviin päättäjiin. Mielenosoituksessa oli alle viisikymmentä ihmistä.

"The era of effective organised resistance is over too" -Perry Gruber

Copiosis tulee muuttamaan kaiken. Tämä nerokas järjestelmä tulee palvelemaan kaikkia maapallon ihmisiä mukaanlukien valtaeliitin. Ihmisten ymmärettyä kuinka innovaatio luo puitteet uuden yhteiskuntamallin kehitykseen sitä on vaikea kenenkään vastustaa. Ennakkoluuloista luopumalla ja innovaatiota opiskelemalla jokainen maapallon asukas voi itse tulla siihen johtopäätökseen, että Copiosis yhteiskuntamalli on huomattavasti parempi kuin nykyinen. Hyvin pieni osa valta-eliitistä nauttii vallasta ja muiden alistamisesta, mutta arvioisin että suurin osa rikkaista ihmisistä kannattaa siirtymistä parempaan yhteiskunnallis-taloudelliseen malliin.



Siirtymävaiheessa kukaan ei häviä mitään. Jokainen saa pitää omaisuutensa, vaikka rahan valta ja korruptiomahdollisuudet riisutaan. Siirtymävaiheessa kaikki omaisuus muutetaan virtuaalivaluutaksi, josta voit lukea artikkelin lopusta. Rikkaat ovat edelleen rikkaita, mutta jokainen aloittaa elämänsä samalta lähtöviivalta perusturvan ollessa saatavilla kaikille. Siirtymävaiheessa raha, valtioiden hallitukset ja rahoitusmarkkinat tulevat häviämään sekä kaikki velka mitätöidään, joka tulee ilmi kun jatkat lukemista.  Rahan korvaa uusi virtuaalivaluutta jota ei voi siirtää henkilöltä toiselle.  Epämoraalisista ja epäeettisistä teoista ei voi maksaa kenellekkään.

Miettikääpä Star Trekkiä. Siinä maailmassa kaikki ihmiset ovat huipputerveitä. He eivät maksa mitään joukkoliikenteestä, ruoasta, vaatteistansa tai henkivakuutuksesta (perusturva on ilmainen). Sarjan kaverit ovat aivan mielettömän innoissaan jokaisesta pienemmästäkin asiasta, jonka he tekevät. "Meidän on löydettävä litium-kristalli. Mennään ja asutetaan tuo planeetta". Tässä maailmassa jokainen voi tehdä sitä, mistä tykkää ja esimerkiksi masennus on todella harvinaista, ilmansaasteita ja liikenneruuhkia ei ole. Jokainen on tyytyväinen elämäänsä, heidän työtänsä arvostetaan, eikä kukaan ole kateellinen toisten tehtävistä, koska voi itse valita sen, miten haluaa palvella yhteiskuntaa.

Alla lainaus Perry Grugerin kirjasta, Copiosis An Introduction 2nd. ed.

"As I grew older, they moved from television to the Silver Screen. Then, as they moved on with Jean-Luc Picard and his Next Generation, me and thousands of others realized the same thing: that we could created a society that produced the USS Enterprise. We could produce a society that’s beyond war, beyond hunger and crippling wealth disparity. The difference between how I saw it and others saw it was, the solution must allow everyone to benefit, meaning, even the wealthy had to get more of what they wanted. That made wealth redistribution a no-no.

Human beings - including you dear reader - are the Source through which inspiration, creativity, and whole new worlds are created. What I knew deep in my heart was humanity has the ability to create the Star Trek world - where no one worried about or had to pay for their clothing, medical care, food and such; where people are pursuing their passions and as a result the world and society are far better off.

The future world I saw in Star Trek could be our world. We could create that television/bigscreen reality right now. I knew we already had much of the technology needed. We only needed a system that would unleash human willpower, willpower borne of hope, inspiration, big ideas and unrealistic expectation. I became more and more excited knowing I would see a transition begin, likely within my lifetime. It would be a transition where humanity would come together and begin a new civilization on Earth that mirrored what I saw on Star Trek. I didn’t realize I could play a part in that transition.

Saman vision yltäkylläisyydestä ja "utopistisesta"nykytekniikalla mahdollistetusta maailmasta on luonut Jaque Fresco Venus-projektillansa. Frescon jalanjälkiä seuraa myös vastaperustettu The Brazil Project. Aivan valtavan taustatyön on myös tehnyt Peter Joseph, joka on luonut Zeitgeist-dokumenttielokuvat, joissa ihmiskunnan potentiaali tuodaan esille ja selvitetään, miten kapitalismi ja rahatalous on melkein jokaisen yhteiskunnallisen ongelman taustalla. Peter julkaisee uuden filmin InterReflecions vuonna 2017. Suomen Zeitgeist-liike on luonut myös yhteiskuntakriittisen dokumentin Ajan Henki, joka käsittelee samoja aiheita, kuin Zeitgeist-filmit.

 "They are the same thing" -Perry Gruber.

Copiosis ei eroa mitenkään Zeitgeist Movementin, Star Trekin tai Venus-projektin luomasta maailmankuvasta. Itseasiassa Copiosis innovaatio ei olisi koskaan syntynyt ilman näiden järjestöjen luomia mielikuvia maailmasta, joka olisi jo nykyteknologialla mahdollista saavuttaa. Myös Larry Masonin novelli Invisible Hand on inspiroinut Copiosis järjestelmän kehittämistä. Invisible Hand kirjan ja äänikirjan voi ladata ilmaiseksi täältä. Copiosis on ensimmäinen askel kohti yltäkyllisempää ja onnellisempaa maailmaa: jokaiselle ihmiselle, eläimelle ja ekosysteemille planeetallamme.

Eri maiden Zeitgeist-liikkeet järjestävät vuosittain Z-päivän, jonka tarkoituksena on levittää ihmisille täysin uutta ajattelutapaa. Suomen liike järjesti Z-päivän maaliskuun puolessavälissä ja kansainvälisen liikkeen päätapahtuma oli tänä vuonna pääsiäisenä Ateenassa. 

Acropolis

Ateenan luennosta nousi kaksi ylitse muiden. Perry Gruberin esitelmä siitä, miten resurssipohjaiseen talouteen siirrytään pikkuhiljaa kenekään tarvitsematta luopua mistään, sekä Rich Penneyn esitelmä uusiutuvien energiavarojen potentiaalista. Penney on kirjoittanut scifi-novellin, joka käsittelee Resurssipohjaista taloutta. "Ihmiset ovat aina kertoneet tarinoita" sanoi Penney Ateenasssa.

Zeitgeist-liikkeellä ei ole ollut konkreettista ideaa, miten maailma saadaan siirtymään ekologisesti kestävään yhteiskuntamalliin, josta rahan käyttö häviää täysin. Zeitgeist-liike painottaa hyvin vahvasti tiedottamista, yhteiskunnan perimmäisten ongelmien syiden ymmärtämistä sekä uuden ajattelutavan omaksumista. Peter Josephia ei kiinnosta mikä ideologia muuttaa ihmisten ajattelumallia kestävämpään suuntaan. Tässä videossa hän kertoo ihmisistä, jotka eivät ole koskaan kuulleet koko z-liikkeestä, mutta ajattelevat samalla lailla. Venus Projectia Joseph kritisoi, koska se ei tuo ulos ajattelutapaa vaan enemmänkin instituutiota jota Venus Projecti edustaa. Z-liikkeen esilletuoma ajattelumalli on kaunis, kestävä ja teknisesti mahdollinen, mutta käytännön ensimmäiset askeleet puuttuvat. Mitään suunnitelmaa siitä, miten yksityinen varallisuus korvataan omistajilleen ei Gruberin mukaan Z-liikkeellä myöskään ole. Nyt vaikuttaa vähän siltä, että Masterplan nimeltään Copiosis, on se ensimmäinen askel. Lahjatalouteen tanssitaan kapitalismia hyödyntäen, joka johtaa lopulta ihmisten arvomaailman muuttumiseen.

Siirtyessämme tähän yhteiskuntamalliin ei kukaan häviä mitään, eikä kenenkään tarvitse luopua mistään, vaan markkinointiterminologiaa käytettäessä kyseessä on win-win-tilanne. Copiosis-mallia on kokeiltu jo Kaliforniassa ja Oregonissa eräiden yhteisöjen keskuudessa. Lue artikkeli Copiosis järjestelmään perustuvasta yhteiskunnasta täältä.

"Demonstration project participants are reporting real, profound psycho-emotional shifts I expected would happen, shifts that are critical if humanity is to make the shift to this more prosperous, beneficial and peaceful future. This is above all the most far-reaching result to date."

-Copiosis an introduction 2nd edition

Ateenan tapahtumien puhujien esittelyä. Alimpana Copiosiksen perustaja Gruber.

Copiosis-järjestelmässä ei ole rahaa, velkaa tai rahoitusmarkkinoita. Rahan sijasta ihmiset palkitaan heidän hyvistä töistään muille ihmisille, eläimille, ekosysteemille ja ympäristölle. Planeettamme kaikille asukkaille turvataan perustarpeet, kuten ruoka, asuminen, vaatetus, koulutus ja terveydenhuolto täysin ilmaiseksi. Kukaan ei maksa kenellekään mitään tehdystä työstä, toisin sanoen raha ei vaihda omistajaa eikä toimi enää vaihdon välineenä.

Yhteiskuntaa hyödyttävää työtä arvostetaan ja siitä palkitaan. Kaikille avoin maksuorganisaatio laskee avoimen lähdekoodin algoritmin avulla palvelun tai esineen arvon tuottajan kanssa yhteistyössä. Näillä palkkioilla ihmiset voivat lunastaa "luxus"- esineitä tai palveluita, mitkä eivät kuulu perusturvaan. Pankkitilit korvataan palkkiotileillä. Organisaatioita ei voi palkita, vain pelkästään oikeita ihmisiä.

"Copiosis promises to eliminate money, debt, government, corporations, banks, financial markets and most crime, freeing people from earning a living, while at the same time freeing individuals to pursue their passions, whatever they are."  -Copiosis An Introduction 2nd edition

Copiosis-yhteiskuntajärjestelmässä jokainen ihminen maapallolla voi tehdä sitä, mitä hän itse haluaa. Ainoana kriteerinä on, että teosta hyötyy muut ihmiset, luonto ja maapallon resursseja käytetään järkevästi. Kuvitelkaapa, mikä motivaation ja inspiraation täyttämä maailma siitä tulee. Maslowin hierarkian korkein taso, eli itsensäilmaisu, on jokaisen helpompi päästä kun nyky-yhteiskunnassa.

Idean kehittäjän haastattelu yllä. Suosittellaan kuunneltavaksi esimerkiksi hiihtolenkin aikana:)

Copiosis-järjestelmässä on kolmea erilaista toimijaa:

1. Tuottajat (perusturvan takaajat, tuotantohyödykkeiden tuottajat ja luksusesineiden tuottajat)
2. Kuluttajat
3. Maksuorganisaation työntekijät, sisäiset- ja ulkoiset tarkkailijat ja lautamiehet  (nykyiset valtion virkamiehet, hallitukset, byrokraatit ja kaikki ihmiset jotka keräävät dataa, kuten tutkijat, analyytikot, ohjelmoijat jne.)

Miten sitten motivoidaan ihmisiä luomaan maailmaa, jossa joka ikiselle ihmisille turvataan perustarpeet? No palkkioilla luxusesineihin tai palveluihin tietenkin!

"People want luxuries, in order to consume a luxury you can only be rewarded" -Perry Gruber

Copiosis-järjestelmän palkkioita kutsutaan net-benefit rewardeiksi (NBR), nettohyöty-palkkioksi. Nettohyöty-palkkion laskee avoimen lähdekoodin algoritmi, jossa on useita eri muuttujia. Maksuorganisaatio syöttää tutkittua avointa dataa algoritmiin jonka jälkeen algoritmi laskee jokaisen teon arvon. 

Juoksukenkien valmistaja luopuu yhdestä parista kengistänsä kuluttajalle.  Kenkien valmistajan positiivisista vaikutuksista yhteiskuntaan vähennetään kenkien negatiivinen vaikutus (esim. ympäristön saastuttaminen, niukkojen resurssien käyttö jne) Ihmisten palautteella on myös merkitystä kenkävalmistajan NBR:n määrään. Kenkävalmistaja luonnollisesti pyrkii valmistamaan parhaat mahdolliset kengät ympäristön huomioon ottaen, toisin kuin nykyisessä markkinataloudessa, jossa voiton maksimointi menee kaiken edelle. Tuottaja haluaa itselleen tietenkin maksimi NBR joka motivoi häntä kehittämään kenkiä entistä paremmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi kuluttajalle. Nykyiset ongelmat kuten suunniteltu vanheneminen (planned obsolesence) ja huonolaatuiset kiinalaiset tuotteet häviävät siirryttyessä Copiosis-yhteiskuntamalliin.

Copiosis yhteiskunnassa eettinen kuluttaminen ei ole enää kuluttajan vastuulla vaan pikemminkin tuottajan. Vain positiivisestä nettohyödystä palkitaan. Lapsityövoimaa käyttävän tuottajan on mahdotonta päästä plussan puolelle..

Kenkien saajan NBR (maksuorganisaation ja valmistajan asettama arvo) häviää hänen tililtänsä kuitenkaan kenkävalmistajan sitä saamatta. Kyseessä ei siis ole osto, mikä on aluksi vähän vaikea ymmärtää. Nettohyöty-palkkiota ei voi siirtää, eikä sitä voi vaihtaa ihmisten välillä. Se on myös täysin virtuaalinen, toisin sanottuna numeroita sinun NBR -tililläsi. Nettohyöty-palkkio on tavallaan kuin lahja.

Maksuorganisaatio siirtää nettohyöty-palkkion tilillesi, kun tuotteen tai palvelun kaikki seuraukset tiedetään. Isommissa projekteissa tämä saattaa kestää jopa vuosia, mutta koska perusturva on kaikille ilmaista, asialla ei ole mitään hengenhätää. Kuvitellaan että Keijon kesämökin järvi on pahasti saastunut lähiseudun karjatalouden typpi- ja fosforipäästöistä. Kesäisin järvessä lilluu sinilevää. Keijo päättää rakentaa lautan, jossa kelluu heinäpaaleihin ympättyä osterivinokasrihmastoa. Rihmasto kiskoo pitkin kesää ylimääräistä ravintoa järvivedestä ja lopulta syksyllä tuottaa ravinnerikkaita sieniä.

Keijo kerää sienet ja paistaa ne naapurin Jorman ruoholla syötettyjen lehmien voilla. Vapaehtoisista koostuva, open-source maksuorganisaatio syöttää dataa Jorman voin tuotannosta algoritmiin joka laskeejorman NBR palkkion. Järven sienipuhdistus jatkuu seuraavana kesänä ja vielä kolmantenakin kesänä. Kolmannen vuoden jälkeen kun järvi on puhdistunut, maksuorganisaatio laskee Keijon nettohyöty-palkkion. Keijon ei tarvitse odottaa "palkkapäivää" koska hänellä on jo perusturva turvattuna. Järven kaikki asukkaat ovat hyötyneet Keijon toimista ja hän on jopa tuottanut niin paljon sieniä, että on jakanut niitä naapureillensa (++NBR). Keijo kalastaa myös nykyään järvellä, josta hän saa NBR:ää kunnes puhdistusoperaation seuraukset on arvioitu.

Yllä oleva video on hyvin vaikeasti ymmärrettävä, mutta uusi animaatio on tulossa lähiaikoina.

Mietitään mansikkatilaa heinäkuun helteillä. Mansikanpoimjia helpottaa mansikkatilan omistajaa poimimalla mansikoita hänelle. Mansikanpoimjia on luonut arvoa mansikkatilan omistajalle, sekä yhteiskunnalle. Hän on siis ansainnut nettohyöty-palkkion. Hän voi käyttää palkkiota lunastaakseen luksus-esineen, kuten esimerkiksi gourmet-aterian tai jonkin hienon vaatekappaleen.

"When the planet and people are better off...you receive a reward" -Perry Gruber

Entäpä työt joita kukaan ei halua tehdä, kuten viemärin puhdistaminen tai vaikka roska-auton ajaminen? Heidän työpanosta arvostetaan enemmän, jolloin he saavat todella ison nettohyöty palkkion. Iso nettohyötypalkkio todennäköisesti motivoi ihmisiä tekemään ei niin mukavia töitä.

Perusturva on tässäkin asiassa avainasemassa. Ihmiset voivat keskittyä yhteiskunnan hyvinvoinnin luomiseen kun ei tarvitse miettiä että mistä saada rahaa ruokaan, vuokraan, laskujen, terveydenhuoltoon tai siihen tärkeimpään eli opiskeluun.

Nettohyötypalkkio motivoi myös lukemattomia Pelle Pelottomia pohtimaan miten roskaa vähennetään ja viemärijärjestelmän puhdistaminen automatisoidaan tai korvataan paremmalla teknologialla. Copiosis järjestelmässä, joka ikinen pakkaus voidaan esimerkiksi tuottaa hampusta tai muusta maatuvasta materiaalista ja viemärijärjestelmät voidaan muuntaa huippumoderneiksi multaa tuottaviksi, hajuttomiksi kuivakäymälöiksi joista virtsa otetaan talteen maatalouden käyttöön. Radioaktiivisen fosforilannotteiden louhinta loppuu Marokossa kun ihmiskunnan ei tarvitse pohtia enää mitä virtsan talteenotto maksaa.

Miettikääpä sitä Pelle Pelotonta, joka vapauttaa roskakuskit ja viemärinpuhdistajat tekemään muita luovia töitä ihmiskunnan hyväksi kun muovi on korvattu maatuvilla pakkauksilla ja viemärijärjestelmistä luovuttu? Pellen palkkiotili on pullollaan NBR:ää keksinnön jälkeen. Ihmiskunnan pahin virhe, vesivessa, on korvattu kestävällä, hajuttomalla ja multaa tuottavalla kuivakäymälä teknologialla ja radioaktiivisen fosforin louhinta loppuu täysin kun virtsa jalostetaan kasvien käyttöön. Livonsaaren kyläyhteisössä on vesivessa kieletty uusrakentamisessa.

Mitä tämmöisen teknologian implementaatio maksaa??? Tämä kysymys jää historiaan. Kysymys on paremminkin onko meillä teknologiaa ja tietotaitoa saatavilla ongelman ratkaisuun?

Automatisointi kasvaa huimaa vauhtia ja näitä ikäviä töitä ei kenenkään enää tulevaisuudessa tarvitse tehdä. Yhteiskunta muuttuu radikaalisti, kun voiton maksimointi poistetaan ja tavarat tehdään parhaalla mahdollisella teknologialla ja tietotaidolla.

Kuvitellaan että Yli-Iin kokoisen kylän asukkaista suurin osa siirtyy siirtyy rahattomaan talouteen. Yli-Iistä löytyy vain yksi hyvin koulutettu puuseppä, eikä kukaan muu kylässä halua tehdä puusepän töitä. Puuseppä ei tee mielellään puusepän hommia, koska hän on myös musiikinopettaja ja haluaisi työskennellä mielummin musiikinopettajana. Kuitenkin puusepän töille on kysyntää, joten puuseppä tekee työnsä. Hän saa enemmän nettohyöty-palkkiota niin kauan, kuin joku toinen tarjoaa myös puusepän palveluja. Puuseppä käyttää paikallista luomusertifioitua puuta ja ekologista liimaa, joka nostaa myös hänen nettohyöty-palkkiota.

Huikeinta Copiosis-yhteiskuntamallissa on, että kenenkään ei tarvitse luopua yksityisomaisuudestaan. Rikkaiden ihmisten omaisuus arvioidaan ja muutetaan net benefit rewardeiksi, jonka jälkeen omaisuus on kaikkien hyödytettävissä. He ovat enemmänkin omaisuuden haltijoita kuin omistajia. Haltijan ei tarvitse antaa kenenkään hyödyntää omaisuuttaan mikäli hän ei halua, mutta jää silloin palkkiotta.

Mietikääpä Neuvostoliittoa mitä siellä tapahtui kun  yksityisomaisuutta ei kommunismissä suvaittu. Opiskelija kommuunin jääkaappi on toinen hyvä esimerkki. Koska jääkaappi on yhteinen ja jokaisella on siellä omat ruokansa, jää se monesti siivoomatta. Eko-kommuunissa, jossa kaikki on yhteistä ja asukkaiden ajatusmaailma luontoa ja ihmisiä kunnioittava olisi kollektiivinen jääkaappi todennäköisesti hyvin erinnäköinen. Copiosis järjestelmässä yksityisomaisuus kollektivoidaan, mutta silti joku hoitaa sitä kuin omaansa.

All property in Copiosis is privately owned, and decisions are made at the individual level.No one tells anyone else what to do, unless the people involved agree to such a relationship. The factors of production are owned by individuals. No two people can share ownership of anything.

Kaikki yksityinen ja valtiollinen velka mitätöidään ja velkojat pidetään tyytyväisinä korvaamalla velan (nykyarvo) määrä nettohyöty-palkkioilla. Esimerkkinä perheyritys, joka on tehnyt monia sukupolvia töitä, jotta heidän firmansa menestyisi ja ovat lopulta pääseet hyville tuloille. He eivät luopuisi omaisuudestaan ilmaiseksi nykyajattelumalilla, vaikka aavistaisivat, että suurin osa ihmiskunnan ongelmista ratkeaisi siiryttyessä resurssipohjaiseen talouteen.

Copiosis International ja Copiosis Finland ovat keskustelleet, että pitäisikö ansaittu nettohyöty-pakkio (accrued NBR) erottaa siirtymävaiheen omaisuuden muutosta virtuaalivaluutaksi )Legacy NBR). Esimerkiksi Shellin Nigeran osaston johtaja ei välttämättä ole tienannut omaisuuttaan rehellisin ja eettisin keinoin.  Copiosis ei ota kantaa siihen miten ihmiset ovat tienanneet omaisuutensa kapitalismin aikakautena. Meistä jokainen on joutunut elämään epäreiluilla pelisäännöillä ja osa on pärjännyt siinä paremmin kuin toiset.

Copiosis yhteiskuntajärjestelmässä perheyrityksen omaisuus arvioidaan ja muutetaan NBR:ksi. Yrityksen arvo on nyt siis maksettu omistajalle jolloin yritys vapautuu kaikkien halukkaiden käyttöön. Ne henkilöt, jotka haluavat työskennellä siellä voivat näin tehdä. Voi hyvinkin olla että yrityksen entinen johtaja kokee palvelevansa ihmiskuntaa paremmin esimerkiksi maksuorganisaation työntekijänä ja päättää vaihtaa alaa. Hän voi myös päättää olla tekemättä yhtään mitään NBR-tili pullollaan. Copiosis yhteiskuntamallissa kuitenkin ihmisen hyvät teot ja sosiaalinen maine palkitaan, joka varmasti motivoi ihmisiä antamaan parhaan panoksensa. Ihmiset tulevat onnelliseksi kun kokevat tekevänsä jotain merkityksellistä, josta Arto Salonen puhuu tässä videossa hienosti. Julkisen ja yksityisen omaisuuden hajauttaisesta kerrotaan tarkemmin tässä blogipostauksessa sekä vuoden 2017 alussa julkaistussa kirjassa A new Future can be Ours, joka on ladattavissa ilmaiseksi täältä.

Copisis-ydinporukka joka tällä hetkellä koostuu muutamasta ihmisestä. He kehittävät nettohyötysuhteen algoritmi-ohjelmistoa, josta on jo kuudes versio menossa. Algoritmin softa tulee tulevaisuudessa kaikille näkyviin ja kuka tahansa voi kehittää sitä paremmaksi. Mikäli maksuorganisaation työntekijä tai joku ulkopuolinen henkilö huomaa epäkohdan algoritmissä tai raportoi korruptiosta hänet palkitaan. Kapitalismissä ilmiantajalla ei ole kovin helppoa, kuten olemme huomanneet Edward Snowdenin tapauksessa.

Algoritmiä on kokeiltu kahdessa pienessä yhteisössä, josta mainittiin yllä. Palkkioita jaettiin algoritmia hyödyntäen 30 000 NBR:n verran. Maksuorganisaation ainoa ydintehtävänä on laskea nettohyöty-palkkioalgoritmia hyväksikäyttäen ja pohtia, miten paljon hyvät teot hyödyttävät muita ihmisiä ja maapalloa. Maksuorganisaatio ei ole mikään valtio tai viranomainen.

Peter Josephin luneto tulee lähiaikoina Youtubeen. Oli aika masentavaa kuunneltavaa, mutta on  hyvä tiedostaa mihin kapitalismi johtaa. Kuvassa Hollannin TZM Gilbert Ismael, joka oli päävastuussa Kreikan tapahtumien valmistelussa. Suurin osa yhteiskunnallisista ongelmista johtuu juuri rahaan perustuvasta yhteiskuntamallista ja sen psykologisista seurauksista.

NBR-algoritmi[NBa=PDB+(CB+EB)] pohjautuu perin yksinkertaiseen kaavaan, jossa ynnätään tuotannon tarpeen määrä(PDB)hyötyihin kuluttajille (CB), sekä ympäristövaikutuksiin (EB). Tuotannon tarpeen määrä (PDB) saadaan vertailemalla tuottajien aktiivisuutta, kysyntää ja resurssien riittävyyttä. Tässä huomioidaan myös tietotaidon niukkuus, joka lisää arvostusta kun taas niukkojen fyysisten resurssien käyttö nähdään negatiivisena tekijänä.

Hyöty kuluttajille (CB) mitataan subjektiivisista tyydytyksistä ja objektiivisista hyödyistä. Molemmat nostavat NBR-arvoa. Ympäristövaikutukset (EB) sisältävät yhteiskunnalliset (S), ympäristön(S(E)) ja ihmisten (S(H)) saamat hyödyt. Yhteiskunnalliset hyödyt näkyvät vaikutuksina ihmisiin, kuten naapurusto, yhteisö, alue, jne. Ympäristövaikutukset otetaan huomioon, jota ei nykyisissä talouslaskelmissa edes harkita. Ihmisten saamat hyödyt kuvaavat, kuinka ihmiskunta hyötyy tai kärsii toiminnasta. Ympäristövaikutukset nostavat myös NBR-arvoa. Algoritmistä on tulossa lähitulevaisuudessa tarkempi kuvaus.

Suomen Z-liikkeen edustaja, Peter Joseph filmintekijä ja Zeitgeist Movementin perustaja ja Ruotsin z-liikkeen edustaja, Ateena 2016

Muutos on mahdollinen!
Liity joukkoomme luomaan sitä!

Defining sustainability

Lyhyesti

Copiosis on uusi yhteiskuntamalli-innovaatio, joka on teknologiamme ansiosta ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historian aikana mahdollista. 

Yhteiskunnan täydellinen muutos on mahdollista saavuttaa nykyisellä tietotaidolla ja teknologialla. Kekseliäisyytemme ansiosta elämämme helpottuu ja vapaus lisääntyy. Automatisoitumisen johdosta myös ihmisten vapaa aika lisääntyy. Yhteiskunnan kannalta tärkeiden, ei niin haluttujen töiden, tekijät palkitaan siirtymävaiheessa kunnes täysautomatisaatio saavutetaan. Jokaisen ihmisen perustarpeet ollessa itsestäänselvyys Copiosis yhteiskunnassa, voimme itse määrätä elämämme suunnan. 

Tarpeiden tyydyttäminen

Copiosiksen kautta perustarpeet, kuten ruoka, vaatetus, asunto, koulutus ja terveydenhuolto turvataan ilman hintalappua. Ei ole tarvetta perustulolle.

Kansakunta

Yhteiskunta on tehty toimimaan ja se noutattaa luonnossakin esintyvää itsestään organisoituvaa maillia. Ei tarvita hallituksia, hierarkista johtomallia, markkinointia, veroja, poliitikkoja, pankkeja, velkaa, lainaa, luonnonsuojelua, saastuttavia energiamuotoja, inflaatiota tai deflaatiota. Työttömyys on mennyttä ja tuottavuus ennennäkemätöntä.

Yrittäminen

On nähty kyllästymiseen asti palkkakuitteja, veroja, valtion sekaantumista, kilpailupaineita ja rahoituksen etsimistä. Copiosiksen avulla näistä voidaan luopua.

Yhteisö

Rikollisuus, kodittomuus, nälkä ja työttömyys katoavat savuna ilmaan. Yhteisöllisyys, yhteistyö ja muiden arvostaminen ja luontoarvojen kunnioittaminen lisääntyy niinkuin sienet sateen jälkeen.

Velka

Velat annetaan anteeksi, velkojat, rahoittajat ja rikas eliitti pidetään tyytyväisenä. Silti kaikista ihmisistä tulee varakkaita, kun siirrytään rahasta nettohyötyyn. Kukaan ei häviä siirryttäessä Copiosis yhteiskuntajärjestelmään.

Tulevaisuus

Mitä halusit olla lapsena? Copiosiksessa ainoa rajoittava tekijä on henkilö itse. Valitse työsi ja elä täysillä. Ole luova ja inspiroi samalla muitakin.

Syvempää analyysia englanninkielisiltä kotisivuilta