12.12.2022

Biomassan polttaminen vähemmäksi uusiutuvien järkevällä varastoinnilla

 

Jos Korkalovaaran omakotitaloalueella kaikki lämmittäisivät talonsa puulla heikkenisi ilmanlaatu siellä muutamassa vuodessa. Monesti tulipesät eivät ole moderneja, täysin kuivaa puuta ei polteta, poltetaan kartonkia ja muuta biomassaa mitkä kaikki lisäävät pienhiukkasten määrää. 

Suomen Luonnonsuojeluliiton asiantuntijan Hanna Ahon mukaan kaikki polttaminen joka aiheuttaa päästöjä pitäisi lopettaa. Erityisesti lehtipuun, kantojen ja lahopuun poltto, koska ne ovat metsäluonnolle tärkeitä ja varastoivat hiiltä. Aho ehdottaa että puun ja biomassan tukeminen pitäisi lopettaa ja siirtyä tukemaan puhdasta energiaa.  Mielestäni idea on hieno, mutta vastassa on liian iso teollisuus joka lobbaa politiikkaa, joka ajaa lopulta puun ja fossiilisten polttoa. Puun ja muun biomassan polttoa tulisi kuitenkin vähentää.

Tuulen ja auringon ongelma on että niiden saatavuus on rajoitettua. Aalto yliopiston professori ja suomen ilmastopaneelin jäsen  Peter Lund tuo esille idean miten varastoida tätä ylijäämää energiaa tuulisena ja aurinkoisena päivinä. Toisin kun louhia akkumineraaleja lapsityövoimalla ja tuhota tropiikin hauraita ekosysteemejä, ylimääräinen sähkö tulisi muuttaa lämmöksi ja polttoaineeksi, jota on helppo varastoida. Lund on mielestäni tässä oikeilla jäljillä. Suomen kylmissä oloissa yli puolet kulutetusta energiasta on lämpöä. Sitä tarvitaan kaksi kertaa enemmän kuin sähköä, joten lämmön varastointi tuulisina ja aurinkoisina päivinä sähköllä on mielestäni erittäin järkevää. Lund ehdottaa, että kallioperään tehdään isoja luolia jotka täytetään vedellä. Ylimääräisellä sähköllä lämmitettyä vettä voidaan myös syvälämpökaivoihin, joista lämmin vesi johdetaan suuriin lämpöpumppuihin. Lund väittää, että lämmön varastointi on huomattavasti halvempaa ja järkevämpää kuin sähkön varastointi. 

Tänään keskustelin taitelijakaverini Janne Erkkilän kanssa tuulisen ja aurinkoisen päivän ylimääräisen energian varastoinnista. Janne kertoi että hiekkaan voidaan varastoida hyvin myös lämpöä. 

Sähköautojakin pitäisi älykkäällä verkolla ladata vain tuulisilla ja aurinkoisilla päivillä professorin mukaan ja esimerkiksi pilvisellä säällä autoista siirtyisi energia takaisin verkkoon. (Luonnonsuojelija 4/2022)

Risto Isomäki toi lokakuun lopussa luennollaan Rovaniemellä samantyylisen idean. Hänen mukaansa tuulen ja auringon ylimääräisellä energia tulisi pumpata vettä kemijoen yläjuoksulle. Tuulittomina ja pilvisinä päivinä voisi hyödyntää vesivoimaa.

Energiatehokuuden kannalta teollisuuden pitäisi myös hyödyntää enemmän hukkalämpöä. Teollisuuden pitäisi myös suosia kiertotaloutta ja lopettaa neitseellisten raaka aineiden käyttö.

Sähkön kulutuksen vähentämisen kannalta kotitalouksien automatiikka säätäisi lämpötilan pienemmälle öisin kirjoittaa Lund. Mielestäni suomeen pitäisi säätää laki, jossa jokaisen talon sisälämpötila ei saisi nousta yli 16 asteeseen. Energiansäästö olisi valtava. Ihmiset sopeutuisivat asumaan kylmemmäss ja oppisivat pukemaan ylimääräisen villapaidan sisällä päälle. Sähköyhtiöiden roolin pitäisi muuttua radikaalisti sähkön myynnin tuputtamisesta enemmänkin sähkön säästämisen konsultaatioksi.  Lundin mielestä sähköyhtiön pitäisi tulla energiapalvelun tarjoaja joka opastaisi ihmisiä säästämään sähköä.  Tämä on mielestäni melko utopista ajattelua kun eletään kuitenkin vielä markkinataloudessa. 




Lähteet 

Luonnonsuojelija lehti 4/2022

Risto Isomäen luento Rovaniemellä lokakuu 2022

2.11.2022

Risto Isomäki Rovaniemellä

Rovaniemellä järjestettiin Pohjolan Vihreä siirtymä seminaari lokakuun lopulla 2022. Paikalla puhumassa oli Suomen arvostetuin ympäristöuhkien asiantuntija sekä kirjailija Risto Isomäki.

Riston alustus toi esiin uhkakuvia siitä mitä tulee tapahtumaan jos muutosta ei saada aikaseksi. Ilmastonmuutosta hän piti ihmiskunnan isoimpana uhkana. Hän toi esille useita jo saatavilla olevia teknologioita jolla pystytään korvaamaan kaivosteollisuuden metalleja. Puulla ja biomassalla voidaan korvata osa metalleista. Hiilikuitua valmistetaan öljystä, mutta yhtä hyvin sitä voisi valmistaa puusta erottelemalla ligniinin ja sellun sekä sen jälkeen yhdistelemän uudestaan. Hiilikuitu on 10x lujempaa kuin teräs ja 5x kevyempää. 




Isomäen mukaan monissa vanhoissa kaivoksissa mineraalivarat on käytetty vain osittain ja suurin osa on vielä louhimatta. Kiertotalous ja metallien kierrättäminen on järkevintä, mutta osa metalleista pitää teollisuuden käyttöön kuitenkin louhia. 

Luonnonsuoelualueille ei uusia kaivoksia tule rakentaa ollenkaan. Jos uuden kaivoksen rakennus hyväksytään se pitäisi rakentaa alueella, jossa on rikkaat malmiesiintymät. Rikastuskasoista on huolehdittava todella hyvin ja ne ei missään nimessä saa enää valua vesistöihimme.

Risto toi esille kolme erittäin mielenkiintoista ideaa metallien louhimisesta.

1. Vanhat vedet täyttämät kaivokset otetaan uudelleen käyttöön. Esiintymät ei ole todennäköisesti käytetty vielä lopuun. Vesi joko pumpataan pois kaivoksesta tai vedenalaisilla kaivoroboteilla louhitaan malmit.
2. Geotermisen sähkön ja lämmön tuotannossa sivutuotteena napataan mineraalit ja metallit talteen höyrystä. Höyry tuo veteen lionneita metalleja ylös maan syvyyksistä. 
3. Raskasmetalleilla saastuneet metsät ja pellot istutetaan metalleja keräävillä kasveilla ja mahdollisesti myös sienillä jos puupohjaista biomassaa lisätään maaperään.
4. Meren alaisia kaivoksia jossa sedimentistä otetaan maametallit käyttöömme.

Meillä löytyy jo iso osa teknologiasta millä me voidaan pelastaa maapallo.
Teknologinen tehokkuus ei kuitenkaan ole harmoniassa markkinatalouden tehokkuuden kanssa.

Markkinatalouden tehokkuus palvelee kolmea asiaa

1. Voiton maksimointi
2. Kustannustehokkuus, eli tuotetaan tavaraa mahdollisimman halvalla vaikka lapsityövoimalla jotta kohta 1 toteutuu.
3. Pääoman haaliminen

Eli vaikka meillä olisi huipputeknologiaa maapallon pelastamiseen ja paljon hyviä ideoita kapitalismin luonne rajoittaa ihmiskuntaa. Yksilöt, yritykset ja jopa valtiot joutuvat kilpailemaan niukoista resursseista toisia vastaan. Perusturvaa ei ole jokaiselle maapallon kansalaisella niin useimmilla menee elämä sen ylläpitoon. Jos joku keksii jonkun jymy idean sehän on nykysysteemissä patentoitava ja suljettava lukkojen taakse ettei muut voi sitä parannella vielä paremmaksi.

Teknologinen tehokkuus voidaan ilmaista yhdellä lauseella minkä Buckminster Fuller lausui. 
Doing more with less. Jos meillä ei olisi rahaan, velkaan ja valtaan perustuva yhteiskuntamalli tavarat suunniteltais kestämään. Miettikää vaikka auto joka tehtäisi parhaista ja ympäristöystävällisimmistä materiaaleista mitä palloltamme löytyy ja se suunniteltaisiin niin että se kestäisi 500 vuotta. Lisäksi varaosat vois kuka tahansa vaihtaa kuten legopalikat. Strategic Design!

Ikuinen kilpailu on käynnissä ja itsekeskeisyydestä ja röyhkeydestä palkitaan parhaiten. Copiosis palkitsee vain ja ainoastaan hyvistä teoista ihmisille ja planeetalle. Mitä ympäristöystävällisempi tai ihmisystävällisempi tuote sitä kovempi on palakka.

Parhaista ideoista palkitaan parhaiten. Permakulttuurista, jakamistaloudesta ja kiertotaloudesta nousee luonnollisesti ensimmäiseksi. 

Politiikalla ohjataan tuotantoa ja ihmisiä antamalla porkkanaa ja keppiä. Copiosis yhteiskuntamallissa annetaan vaan porkkaa hyville teoille. Paskimmistakin teoista palkitaan mutta ei niin hyvin.  Ihmiset ei ole valmiita rahattomaan resurssipohjaiseen talouteen vaikka se olisi järkevää planeetamme ja meidän tulevaisuuden kannalta. Rahaan, velkaan ja valtaan perustuva systeemi on porautunut niin syvälle kulttuuriin ja yksilöihin, että sen haastaminen voi joillekin tuntua henkilökohtaiselta uhalta.

Ihmisten pitää tehdä töitä ja saada siitä palkkaa. Näin on ollut tuhansia vuosia. Jokainen on tavallaan yksityisyrittäjä. Läpinäkyvä (open source) kaikille avoin maksuorganisaatio (mahdollisesti tekoäly) feedaa dataa algoritmiin joka sitten maksaa sun palkan virtuaalivaluuttana, jolla voit sitten ostaa mitä huvittaa. Kuulostaako tutulta?

Sun ei tarvi enää miettiä että onko tuote eettinen ja terveellinen. Paskoista tuotteista ei vaan palkita enää niin kuin kapitalismissa. Ei ole enää voiton maksimointia, kustannustehokkuutta ja pääoman haalimista. Mihinkään talouskasvuun eikä kulutukseen enää nojata.

Copiosis ei perustu velkaan eikä niukkuuteen. Jos joku tuote pitää tehdä parhaista mahdollisista raaka-aineista ja parhaalla mahdollisella teknologialla nii se vaan tehdään. Mitään kustannuksia ei tarvitse miettiä eikä työvoimakaan maksa mitään. Asiat vaan tehdään parhaalla mahdollisella tavalla eikä ideoita piilotella millään patenteilla vaan kuka tahansa voi ideaa jatkaa. Yrityksten ja yksilöiden kilpailu muuttuu yhteistyöksi.

Perusturva kun on kunnossa (tai ainakin oli) niin kun pohjoismaalaisissa hyvinvointivaltioissa niin elämä on vähemmän selviytymistä ja ihmiset pystyvät myös miettimään kaikkien parasta. Copiosis luo puitteen koko maailman väestön perusturvaan. Miettikää sitä innovaation määrää kun elämäsi yhtäkkiä olekaan selviytymistä? 

Me tiedetään jo mitä meidän pitää tehdä että me voidaan pysäyttää ilmastonmuutos ja lajikato.

The World Needs a New Operating System!

Copiosis = Capitalism made sustainable.
Copisosis = Capitalism 2,0

Lue lisää www.copiosis.com

Copiosis Finland blogista voi printata kirjoja











29.12.2019

Nature protection in Copiosis

Disclaimer: If you do not know the basics of how the new socioeconomic innovation called Copiosis works please watch the 3 minute video below before reading this article.
Why are nations, governments and corporations not protecting our precious nature? Why do volunteer organisations have to stand up and try to stop the destruction of our biosphere?


The answer is obvious. Our current socio economic systems  are not designed to protect our nature, species and environment. To capitalism, nature as a factor of production. Not a life-sustaining, life-producing, integrated system.
What if there was a blueprint for a way better system where nature protection would be a priority? A system that at the same time generated tremendous wealth for everyone?


Copiosis was born in 2013 and has been evolving ever since. Actually in Copiosis nature protection is not even needed. The more environmentally friendly a human act is the more the actor  is rewarded. In other words, decisions polluting our planet or destroying nature are not rewarded at all in this global socioeconomic innovation. For example overfishing ends completely because there is no virtual currency (Net Benefit Reward - NBR) given for people who fish endangered species.


Today many people have become more conscious consumers. Buyers do not need to question as much as in the past whether  their sweater is made with child labour or if their vegetables contain poisons. But even in our modern era, there still is incentive to try making things in ways that compromise nature, human health or both. That’s because the cheaper you can make your thing, and the more you can sell it for, the more money goes from other people’s pockets into your own. Shortcuts that harm the environment are tantalizing because they reduce cost.
Again...Copiosis  is inherently designed so producers strive to produce only ethical and environmental products. In fact, all product and service creation becomes ethical and environmentally friendly. One reason is because producers need not worry about cost. It costs nothing to make things. So why not make things the best we can?
There is a term in capitalism called planned obsolescence. Electronics, cars, houses and tools are not built to last these days. It’s better if your car breaks down because mechanics, part makers, and repair shops make money off a car that breaks down. New car makers also take more money from you if you buy a new car frequently. They even have a term for this. In capitalism it’s called the “lifetime value of a customer”.
Consumption runs our society.
In Copiosis durability is highly rewarded. Cell phones would be designed to last.. In fact, it makes more sense for cell phone makers to own your phone. Not you. Instead of buying a phone, you would “hire” one..
If your phone needs repair or upgrade, the cell phone maker would do that work for you at no cost to you. Why? Because as long as you keep using their phone, they are getting NBR.
Cell service would be no cost too.  And the dudes providing network service, like the phone maker, would get the virtual reward for keeping that service working great.
 A car would easily be designed to last for 100 years. Or at least be made so its parts can be reused for other things. After all, most people wouldn’t want to still be driving their 1980 Toyota in 2100.  Especially if in 2100 cars can fly.
But like phones, you would not need to own a car. Rather you might hire a car via your phone, much like you already can in some places today. But if you really want to have a car sitting in your driveway available to you exclusively, you will be able to do that. And, you can have it look however you want. But you ultimately won’t own it. The maker will own it. That’s the best way to keep your car in the best shape. And, you aren’t charged anything for that.
Trash and plastic. Garbage is a  massive problem in capitalism. Not in Copiosis. You guessed right! There are all kinds of ways we as a civilization haven’t explored that can help us with our massive waste problem. We haven’t explored them much because it either costs too much to do that, is too inconvenient right now or, as the old capitalist saying puts it: “there’s no money in it.”
In Copiosis, every potential possibility gets explored. Why? Because people follow their passions in Copiosis. That’s how they get rich. And you can bet there are people excited about finding new ways to use trash and plastic. They’re just waiting for the right time and resources to start their exploration.
Let’s face it. Copiosis is a way better blueprint for a global governance model than any of our current models. At this moment the only thing we need to do is to get the word out in order to find more intelligent designers for a future we all want.