Talouden toiminnan ymmärtäminen on perin tärkeää, jos haluaa ymmärtää miten globaali yhteiskuntamallimme toimii. Eli koska “perimällämme” ekonomisella pelillä on perin erikoiset ja moraalittomat säännöt ja niiden tulkinta on aina henkilökohtaista, melko usein käy niin että käytännössä kampittaa itseään. Kenties mielessä ei välähdäkään, että kenties parhaat lopputulokset tulevatkin kilpailun sijaan yhteistyön kautta.
Eikö ennemmin kannattaisi tehdä yhdessä säännöstö, joka kannustaisi yksilöä luomaan uutta, nykyteknologiaa ja tietotaitoa hyödyntäen, eli ja toisin sanottuna luomaan yltäkylläisyyttä? Jos näin karussa pohjolan perukassa voidaan tuijottaa kymmenien tuumien TV-vastaanotinta ja samalla hörppiä Brasiliasta asti tuotua kahvia, onhan se aika vaikeaa kuvitella minkälaista oli jokapäiväinen elämä jotain 100v sitten ja siitä takaperin.
Ja ihmislajihan on käyttänyt vaihdon välinettä perin lyhyen ajan koko historian aikana, ihan hyvin on pärjätty ilmankin. Toki monimuotoistuminen on lisääntynyt huimasti, enää ei tarvitse välttämättä metsästää ja keräillä eväitänsä itse. Miksi sitten itse rahan pitäisi olla vain ykkösiä ja nollia, ilman sen kummempaa informaatio-sisältöä?
Copiosis-ajattelu on siitä kiehtovaa, että nettohyöty-palkkion ansiosta “vaihdon välineeseen” on sisäänrakennettuna hyvyys. Ihmisten nettohyötytilille ei rapsahda moraalittomista teoista palkkiota eikä myöskään teoista, jossa nettohyöty ei ole positiivinen. Toisin on kapitalismissa. Hyvyyttä ei mitata ja rahaa voi käyttää sekä hyvään että pahaan.
Nettohyötypalkkion tilin virtuaali summasi edustaa siis yhteiskunnan kiitollisuutta sinun hyvistä teoista muille ja planeetalle. Nettohyötypalkkio systeemi kanavoi ihmisten ahneuden/halut nettohyötyä-tuottaviin ympäristöystävälliseen toimintaan. Innovaatiossa jokainen on vastuussa omista teoista, koska yrityksiä tai yhdistyksiä ei ole olemassa. Nettohyödyn maksimointi ja stigmergia ohjaa yhteiskuntaa ilman minkäänlaista hallinnointia tai johtoa, juuri kuten luonnossakin.
 |
| Copiosis järjestelmässä kahvin viljelijä saa sitä isomman palkkion mitä laadukkaampaa ja ympäristöystävällisempää hänen tuottamansa kahvinsa on. Lapsityövoimalla ympäristöä saastutten tuotettu kahvi ei varmasti ole nettohyötypositiivinen, joten semmoista ei kukaan tuota. Varsinaista vaihtoa ei Copiosis yhteiskuntamallissa tapahdu ihmisten välillä. Kuluttajan lunastaessa luxus esineen/palvelun tuottajalta maksuorganisaatio vähentää tuotteen arvon hänen virtuaaliselta NBR tililtänsä ja se katoaa taivaan tuuliin. |
Eli useampi kärpänen yhdellä iskulla, turhia vapautta rajoittavia lakeja on enää turhaa laatia. Oikeasti rationaalinen, itseohjautuva demokratia sisäänrakennettuna? Kyllä kiitos. Mainiona esimerkkinä vaihtoehtoisen rahajärjestelmän pohjana oleva lohkoketju, eli vaikkapa tämä “vapaa” kryptovaluutta Bitcoin. Kun arvo määrittyy osiltaan laajennaisuuden mukaan, vaihtokurssikin on pitkässä juoksussa eksponentiaalisesti kasvava.
Eronahan tuossa on se, että ei tarvita välikäsiä (pankkiireita) ja vaihdot tallentuvat hajautetusti tietokoneisiin ympäri maapalloa. Tämä siis on pientä edistystä, alkuperäinen idea oli että jokainen voisi luoda (louhia) rahansa itse, mutta sittemmin luontiprosessointi on enimmäkseen harvojen piirilouhimoiden varassa. Euromääräinen arvohan on vuodesta 2008 noussut käytännössä nollasta kirjoitushetken (4.1.17) 995€.
Allekirjoittanut itse on toiminut talouden oma-ehtoisena tutkijana ja toteuttajana; muutamaa aikapankkia on perustettu, harrastettuna kryptovaluutoita alkuajoista lähtien, rahatonta elämää vietetty, ruohonjuuripolitiikkaa harrastettu, marsseja, luentoja, tapahtumia ja kokoontumisia järjestetty, eli jonkin verran on kokemusta yhteiskunnallisestakin toiminnasta.
Näin ollen moni kirjaoppinut “taloustieteilijä” voi toistella mantrojaan, mutta todellista asiantuntemusta ei voi syntyä jos ei välillä tahraa käsiään multaan. Koska aika on rajallista tässä elämässämme, on hyvä panostaa sitä johonkin, jolla tuntee olevan hieman isompaa merkitystä. Copiosis vaikuttaa vain olevan tähän hetkeen se oikea avain lukkoon, jonka avulla kenties vielä palaamme aikaan, jolloin velka-käsitettä ei vielä ollut keksitykään.
-Mikko
