Riston alustus toi esiin uhkakuvia siitä mitä tulee tapahtumaan jos muutosta ei saada aikaseksi. Ilmastonmuutosta hän piti ihmiskunnan isoimpana uhkana. Hän toi esille useita jo saatavilla olevia teknologioita jolla pystytään korvaamaan kaivosteollisuuden metalleja. Puulla ja biomassalla voidaan korvata osa metalleista. Hiilikuitua valmistetaan öljystä, mutta yhtä hyvin sitä voisi valmistaa puusta erottelemalla ligniinin ja sellun sekä sen jälkeen yhdistelemän uudestaan. Hiilikuitu on 10x lujempaa kuin teräs ja 5x kevyempää.
Isomäen mukaan monissa vanhoissa kaivoksissa mineraalivarat on käytetty vain osittain ja suurin osa on vielä louhimatta. Kiertotalous ja metallien kierrättäminen on järkevintä, mutta osa metalleista pitää teollisuuden käyttöön kuitenkin louhia.
Luonnonsuoelualueille ei uusia kaivoksia tule rakentaa ollenkaan. Jos uuden kaivoksen rakennus hyväksytään se pitäisi rakentaa alueella, jossa on rikkaat malmiesiintymät. Rikastuskasoista on huolehdittava todella hyvin ja ne ei missään nimessä saa enää valua vesistöihimme.
Risto toi esille kolme erittäin mielenkiintoista ideaa metallien louhimisesta.
1. Vanhat vedet täyttämät kaivokset otetaan uudelleen käyttöön. Esiintymät ei ole todennäköisesti käytetty vielä lopuun. Vesi joko pumpataan pois kaivoksesta tai vedenalaisilla kaivoroboteilla louhitaan malmit.
2. Geotermisen sähkön ja lämmön tuotannossa sivutuotteena napataan mineraalit ja metallit talteen höyrystä. Höyry tuo veteen lionneita metalleja ylös maan syvyyksistä.
3. Raskasmetalleilla saastuneet metsät ja pellot istutetaan metalleja keräävillä kasveilla ja mahdollisesti myös sienillä jos puupohjaista biomassaa lisätään maaperään.
4. Meren alaisia kaivoksia jossa sedimentistä otetaan maametallit käyttöömme.
Meillä löytyy jo iso osa teknologiasta millä me voidaan pelastaa maapallo.
Teknologinen tehokkuus ei kuitenkaan ole harmoniassa markkinatalouden tehokkuuden kanssa.
Markkinatalouden tehokkuus palvelee kolmea asiaa
1. Voiton maksimointi
2. Kustannustehokkuus, eli tuotetaan tavaraa mahdollisimman halvalla vaikka lapsityövoimalla jotta kohta 1 toteutuu.
3. Pääoman haaliminen
Eli vaikka meillä olisi huipputeknologiaa maapallon pelastamiseen ja paljon hyviä ideoita kapitalismin luonne rajoittaa ihmiskuntaa. Yksilöt, yritykset ja jopa valtiot joutuvat kilpailemaan niukoista resursseista toisia vastaan. Perusturvaa ei ole jokaiselle maapallon kansalaisella niin useimmilla menee elämä sen ylläpitoon. Jos joku keksii jonkun jymy idean sehän on nykysysteemissä patentoitava ja suljettava lukkojen taakse ettei muut voi sitä parannella vielä paremmaksi.
Teknologinen tehokkuus voidaan ilmaista yhdellä lauseella minkä Buckminster Fuller lausui.
Doing more with less. Jos meillä ei olisi rahaan, velkaan ja valtaan perustuva yhteiskuntamalli tavarat suunniteltais kestämään. Miettikää vaikka auto joka tehtäisi parhaista ja ympäristöystävällisimmistä materiaaleista mitä palloltamme löytyy ja se suunniteltaisiin niin että se kestäisi 500 vuotta. Lisäksi varaosat vois kuka tahansa vaihtaa kuten legopalikat. Strategic Design!
Ikuinen kilpailu on käynnissä ja itsekeskeisyydestä ja röyhkeydestä palkitaan parhaiten. Copiosis palkitsee vain ja ainoastaan hyvistä teoista ihmisille ja planeetalle. Mitä ympäristöystävällisempi tai ihmisystävällisempi tuote sitä kovempi on palakka.
Parhaista ideoista palkitaan parhaiten. Permakulttuurista, jakamistaloudesta ja kiertotaloudesta nousee luonnollisesti ensimmäiseksi.
Politiikalla ohjataan tuotantoa ja ihmisiä antamalla porkkanaa ja keppiä. Copiosis yhteiskuntamallissa annetaan vaan porkkaa hyville teoille. Paskimmistakin teoista palkitaan mutta ei niin hyvin. Ihmiset ei ole valmiita rahattomaan resurssipohjaiseen talouteen vaikka se olisi järkevää planeetamme ja meidän tulevaisuuden kannalta. Rahaan, velkaan ja valtaan perustuva systeemi on porautunut niin syvälle kulttuuriin ja yksilöihin, että sen haastaminen voi joillekin tuntua henkilökohtaiselta uhalta.
Ihmisten pitää tehdä töitä ja saada siitä palkkaa. Näin on ollut tuhansia vuosia. Jokainen on tavallaan yksityisyrittäjä. Läpinäkyvä (open source) kaikille avoin maksuorganisaatio (mahdollisesti tekoäly) feedaa dataa algoritmiin joka sitten maksaa sun palkan virtuaalivaluuttana, jolla voit sitten ostaa mitä huvittaa. Kuulostaako tutulta?
Sun ei tarvi enää miettiä että onko tuote eettinen ja terveellinen. Paskoista tuotteista ei vaan palkita enää niin kuin kapitalismissa. Ei ole enää voiton maksimointia, kustannustehokkuutta ja pääoman haalimista. Mihinkään talouskasvuun eikä kulutukseen enää nojata.
Copiosis ei perustu velkaan eikä niukkuuteen. Jos joku tuote pitää tehdä parhaista mahdollisista raaka-aineista ja parhaalla mahdollisella teknologialla nii se vaan tehdään. Mitään kustannuksia ei tarvitse miettiä eikä työvoimakaan maksa mitään. Asiat vaan tehdään parhaalla mahdollisella tavalla eikä ideoita piilotella millään patenteilla vaan kuka tahansa voi ideaa jatkaa. Yrityksten ja yksilöiden kilpailu muuttuu yhteistyöksi.
Perusturva kun on kunnossa (tai ainakin oli) niin kun pohjoismaalaisissa hyvinvointivaltioissa niin elämä on vähemmän selviytymistä ja ihmiset pystyvät myös miettimään kaikkien parasta. Copiosis luo puitteen koko maailman väestön perusturvaan. Miettikää sitä innovaation määrää kun elämäsi yhtäkkiä olekaan selviytymistä?
Me tiedetään jo mitä meidän pitää tehdä että me voidaan pysäyttää ilmastonmuutos ja lajikato.
The World Needs a New Operating System!
Copiosis = Capitalism made sustainable.
Copisosis = Capitalism 2,0
Lue lisää www.copiosis.com
Copiosis Finland blogista voi printata kirjoja
