There is nothing that rewards good behavior in capitalism.
Copiosis on talous- ja yhteiskuntajärjestelmä. Se on tarkoitettu toimimaan siirtymäkauden järjestelmänä matkalla nykyisestä raha- ja markkinataloudesta kohti Resurssipohjaista taloutta.
Resurssipohjainen talous on talous- ja yhteiskunta järjestelmä, jossa kaikki maailman resurssit ovat kaikkien maailman ihmisten yhteistä perintöä. Niitä hallinnoidaan tieteellisen menetelmän avulla teknologiaa hyväksi käyttäen lähtökohtana sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Resurssipohjaisessa taloudessa ei ole käytössä rahaa, vaihtamista eikä palkkatyötä. Siinä ei myöskään ole nykyisen kaltaista yksityisomistamista. Sen sijaan kaikilla ihmisillä on pääsy tarvitsemiinsa resursseihin. Teknologian avulla tehdään sellaiset työt, joita kukaan ei halua tehdä. Teknologian avulla syntyy myös runsauden yhteiskunta, missä kenelläkään ei ole puutetta elämän kannalta välttämättömistä asioista – eikä juuri olemassa olevasta luksuksestakaan.
Copiosis-järjestelmässä kaikki ihmiset saavat perustarpeensa tyydytetyksi ilman rahaa tai vaihtamista. Esimerkiksi ruoka, vesi, asunnot, vaatteet, terveydenhuolto ja koulutus ovat maksuttomia. Tässä mielessä se on samanlainen kuin Resurssipohjainen talous. Erojakin kuitenkin löytyy.
Tuotantohyödykkeet (Capital goods) ovat ilmaisia kaikille positiivisen nettohyödyn tuottajille. Esimerkiksi spontaanisti organisoitunut ihmisryhmä (Copiosiksessa ei ole yrityksiä) päättää rakentaa sillan Oulujoen yli. Tuotantohyödyke olisi puutavara ja teräspalkit sillan rakentamiseen mikä olisi heille tässä tapauksessa ilmaista. Tuotantohyödykkeen omistaja kuitenkin loppupäässä päättää luovuttaako hän tuotantohyödykkeen tälle ryhmälle tai ei. Hän arvioi sillanrakentajaryhmän, kuten sijoittajat nykyään. Onko sijoitus paras kohde rahoilleni? https://fi.wikipedia.org/wiki/Due_diligence
Copiosis innovaatio eroaa Zeitgeist-liikkeen visioimasta maailmasta eniten yksityisomaisuus kysymyksessä. Copiosis mallissa kaikki maailman resurssit olisi yksityisomaisuutta yksilöille. Alla lisää tästä aiheesta.
Maksuorganisaatio on osa NBR-palkkiojärjestelmää. Maksuorganisaatio on ainoa taho, joka voi suorittaa NBR:n maksamisen matemaattisen algoritmin datan pohjalta. Kyseessä ei ole mikään hallitus vaan ryhmä ihmisiä, jotka toimivat stigmergian periaatteiden mukaan. Vapaehtoisuuteen perustuvalla maksuorganisaatiolla on hyvin vähän valtaa ja heidän ainoa tehtävä on huolehtia siitä, että tuottaja saa oikeudenmukaisen palkkion teoistaan. Sori unohdin mainita, että maksuorganisaatio jakaa tietoa myös taloudesta, kouluttaa ihmisiä ja tiedottaa nettohyötypalkkio mahdollisuuksista kansalaisille.
Algoritmin eri muuttujat perustuvat kyseisen alan ammattilaisten keräämään dataan. Maksuorganisaatioon liittyminen on kaikille avointa. Paikalliset ihmiset päättävät, mikä heidän tutkimukseen perustuvaan dataan on ihmisten ja luonnon kannalta hyödyllistä ja kuinka he haluavat painottaa eri näkökulmia tässä asiassa. Paikallinen maksuorganisaatio toteuttaa tuota päätöstä maksaessaan NBR:ää. Maksuorganisaation työntekijät tienaavat tietysti myös oikeudenmukaisesta työstään palkkion ja pilliin viheltämisestä korruptio tapauksissa.
Kuka tahansa voi liittyä maksuorganisaatiooon ja saa siihen koulutuksen. Innovaation kehittäjän Perry Gruberin arvio on että maksuorganisaatio työllistää 2-3% kansalaisista. Kaikki eivät ole maksuorganisaatiossa täyspäiväisesti töissä ja organisaation ulkopuolisetkin voi halutessaan tarkkailla organisaation toimintaa.
Kun kuluttaja käyttää tietyn määrän NBR:ää saadakseen itselleen tietyn luksustuoteen tai -palvelun, kyseisen luksuksen tuottaja ei saa tuota määrää itselleen, vaan se lakkaa yksinkertaisesti olemasta. NBR siis katoaa sillä hetkellä, kun kuluttaja lunastaa sillä itselleen luksusta. Tuottajahan saa palkkionsa maksuorganisaation kautta sikäli, kun hänen toimintansa heidän mielestään hyödyttää joko ihmisiä, luontoa tai molempia.
Suurin osa ihmisistä vaatii konkreettisia todisteita ennen kun uskovat mihinkään mullistavaan ideaan. Copiosis pyrkii vastaamaan tähän.
Copiosis-innovaatiota on kokeiltu eri puolilla maailmaa. Copiosiksen kehittäjä Perry Gruber jakaa demoprojektit eri tyyppeihin (type 1-4). Esimerkiksi Yhdysvalloissa kokeiltiin NBR:n jakamista lastentarhassa. Vanhempia, jotka jollain tavalla loivat arvoa päiväkodin lasten tai muiden ihmisten hyväksi, saivat nettohyötypalkkiota. Tällä palkkiolla he saivat alennusta kalliisiin päiväkotimaksuihin ja muutamaan Copiosis-innovaatiota tukevaan yritykseen. Kaliforniassa Chicossa oli kokonainen kommuuni, joka kokeili myös nettohyötypalkkio-systeemiä. Yllämainitut demoprojektit olivat hyvin opettavaisia ja toimivat vähän aikaa, mutta hyytyivät sitten lopulta. Ihmisten selviytyminen normi työelämässä vei liikaa aikaa. Seuraavaksi demoprojekteihin otetaan mukaan yrityksiä, joiden tavoitteena on tehdä maksimaalista voittoa. Voitolla perustetaan iso omavarainen eko-yhteisö, joka alkaa elämään Copiosista (Type 4 project). Type 4 demo projecteja on tällä hetkellä Kreikassa ja Etelä-Afrikassa ja kohta myös Suomessa. Myös tietokonepeliä, lautapeliä ja netflix tv-sarjaa suunnitellaan parhaillaan. Gruber kertoo innovaation yllämainituista seikoista ja muistakin tulevaisuuden suunnitelmista uusimassa haastattelussaan.
Miettikää tilanetta, jossa jokin Suomen merkittävä säätiö, kuten Suomen Kulttuurirahasto, Keksintösäätiö, Svenska Kulturfonden, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Sitra tai jokin muu vastaava alkaisi rahoittaa Copiosis-yhteiskunnan kokeilumallia Suomessa. Uutta yhteisöä ei tarvitse välttämättä perustaa. Riittäisi, että Suomen ekokylien omavaraisuusastetta, ruokatuotantoa ja energiariippumattomuutta nostettaisiin säätiön rahoilla huomattavasti. Pelkästään Livonsaaren yhteisökylän sekä Keuruun, Ähtärin ja Katajamäen ekokylien sisäinen lahjatalous voisi antaa hyvän esimerkin Copiosis-innovaation toimivuudesta maailmalle. Kokonaisen valtion siirtyminen Copiosis innovaatioon vaatisi lakimuutosta. Miten muut valtiot voisivat kilpailla Copiosis valtion kanssa kun työvoima ja tuotantohyödykkeet olisivat ilmaisia ja laatu parasta mahdollista????
"Demonstration project participants are reporting real, profound psycho-emotional shifts I expected would happen, shifts that are critical if humanity is to make the shift to this more prosperous, beneficial and peaceful future. This is above all the most far-reaching result to date."
-Copiosis an introduction 2nd edition
Suomeksi sanottuna kun muutamme yhteiskunallis-taloudellista järjestelmää muuttuu myös ihmisten käyttäytyminen.
Rahan loppu ja NBR:n alku
Siirryttäessä raha- ja markkinatalousjärjestelmästä Copiosis-järjestelmään yksityisten ihmisten olemassaoleva kiinteä omaisuus jää heille itselleen. Tämän lisäksi tuon omaisuuden arvo arviodaan ja maksetaan omistajille NBR:nä 1 dollari = 1 NBR. Omaisuuden omistaja, tai paremmin sanottuna haltija, saa itse päättää haluaako hän tienata NBR:ää tarjoamalla omaisuuttansa myös muiden hyödynnettäväksi. Myös rahavarat jäävät ihmisille itselleen NBR:ksi muutettuna. Yritysten arvo ja omaisuus maksetaan omistajille NBR:nä. Yrityksen omaisuus siirtyy sen jälkeen sellaiselle yrityksen toiminnassa mukana olevalle henkilölle, jolle niiden omistaminen parhaiten sopii. Esimerkiksi ison korporaation johtaja ei voi mitenkään hallinoida kaikkea omaisuuttaan itse niin hänen kannalta on järkevää antaa se jollekkin muulle. Esimerkiksi puutavaratoimitusfirman trukkikuski omistaa trukin jolla pyrkii maksimoimaan NBR:nsä. Kaikki velat mitätöidään ja velkojien saatavat maksetaan heille NBR:nä. Näitä kaikkia yllämainittuja kutsutaan legacy NBR:ksi. Kirjan A new future can be ours sivulla 21 kerrotaan tarkemmin miten yritys-, yksityinen- ja julkinen- omaisuus korvataan omistajille ja hajautetaan yksityisille ihmisille.
Six reasons why Copiosis can make the RBE a reality.
Lisätietoa Copiosis-järjestelmästä saa täältä Copiosiksen Suomen osaston blogista ja liikkeen kansainvälisiltä nettsivuilta. Julkista keskustelua Copiosiksesta voi käydä Facebookissa Copiosis Social Groupissa ja Copiosis Finland sivuilla. Linkit kyseisille sivuille löytyvät ovat tässä alla.
Kirjallisuutta Copiosiksesta englanniksi voi ladata täältä. Erityisesti 56 sivuinen A new Future can be ours on hyvin inspiroivaa luettavaa. Mikäli innostut oikein kunnolla ota yhteyttä meihin.
http://copiosissuomi.blogspot.fi/
https://copiosis.com/
https://www.facebook.com/groups/Copiosis/
https://www.facebook.com/copiosisfinland
Copiosis on talous- ja yhteiskuntajärjestelmä. Se on tarkoitettu toimimaan siirtymäkauden järjestelmänä matkalla nykyisestä raha- ja markkinataloudesta kohti Resurssipohjaista taloutta.
Resurssipohjainen talous on talous- ja yhteiskunta järjestelmä, jossa kaikki maailman resurssit ovat kaikkien maailman ihmisten yhteistä perintöä. Niitä hallinnoidaan tieteellisen menetelmän avulla teknologiaa hyväksi käyttäen lähtökohtana sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Resurssipohjaisessa taloudessa ei ole käytössä rahaa, vaihtamista eikä palkkatyötä. Siinä ei myöskään ole nykyisen kaltaista yksityisomistamista. Sen sijaan kaikilla ihmisillä on pääsy tarvitsemiinsa resursseihin. Teknologian avulla tehdään sellaiset työt, joita kukaan ei halua tehdä. Teknologian avulla syntyy myös runsauden yhteiskunta, missä kenelläkään ei ole puutetta elämän kannalta välttämättömistä asioista – eikä juuri olemassa olevasta luksuksestakaan.
Tuotantohyödykkeet (Capital goods) ovat ilmaisia kaikille positiivisen nettohyödyn tuottajille. Esimerkiksi spontaanisti organisoitunut ihmisryhmä (Copiosiksessa ei ole yrityksiä) päättää rakentaa sillan Oulujoen yli. Tuotantohyödyke olisi puutavara ja teräspalkit sillan rakentamiseen mikä olisi heille tässä tapauksessa ilmaista. Tuotantohyödykkeen omistaja kuitenkin loppupäässä päättää luovuttaako hän tuotantohyödykkeen tälle ryhmälle tai ei. Hän arvioi sillanrakentajaryhmän, kuten sijoittajat nykyään. Onko sijoitus paras kohde rahoilleni? https://fi.wikipedia.org/wiki/Due_diligence
Copiosis innovaatio eroaa Zeitgeist-liikkeen visioimasta maailmasta eniten yksityisomaisuus kysymyksessä. Copiosis mallissa kaikki maailman resurssit olisi yksityisomaisuutta yksilöille. Alla lisää tästä aiheesta.
Copiosiksen peruspilari Nettohyötypalkkio
NBR eli nettohyötypalkkio (net benefit reward) on keskeinen osa Copiosis-järjestelmää. Se on eräänlainen raha- tai palkkiojärjestelmä. Copiosiksen kansainvälisillä nettisivuilla mainitaan NBR:n olevan välillä nykyiseen verrattuna erilainen rahajärjestelmä, välillä sen kiistetään olevan rahajärjestelmä ylipäätään. Siinä on joka tapauksessa sekä sellaisia piirteitä, joita löytyy erilaisista rahajärjestelmistä että sellaisia piirteitä, joita ei löydy mistään olemassa olevasta rahajärjestelmästä. Lienee makuasia kutsutaanko NBR:ää raha- vai palkkiojärjestelmäksi. Copiosis-järjestelmässä ihmisiä palkitaan NBR:llä sellaisesta toiminnasta, joka lisää ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Tuolla NBR:llä ihminen voi sitten lunastaa itselleen luksustuotteita ja -palveluita. NBR:ää voidaan myöntää ainoastaan ihmisille, ei organisaatioille eikä yhteisöille. NBR:n perusperiaate on se, että mitä enemmän jokin ihmisen toiminta hyödyttää toisia ihmisiä tai luontoa, sitä enemmän hän saa tästä toiminnasta NBR:ää. Myös kysyntä ja tarjonta vaikuttavat palkkiona maksetun NBR:n määrään. NBR luodaan tyhjästä palkkion maksamisen yhteydessä.
Maksuorganisaatio
Maksuorganisaatio on osa NBR-palkkiojärjestelmää. Maksuorganisaatio on ainoa taho, joka voi suorittaa NBR:n maksamisen matemaattisen algoritmin datan pohjalta. Kyseessä ei ole mikään hallitus vaan ryhmä ihmisiä, jotka toimivat stigmergian periaatteiden mukaan. Vapaehtoisuuteen perustuvalla maksuorganisaatiolla on hyvin vähän valtaa ja heidän ainoa tehtävä on huolehtia siitä, että tuottaja saa oikeudenmukaisen palkkion teoistaan. Sori unohdin mainita, että maksuorganisaatio jakaa tietoa myös taloudesta, kouluttaa ihmisiä ja tiedottaa nettohyötypalkkio mahdollisuuksista kansalaisille.
Algoritmin eri muuttujat perustuvat kyseisen alan ammattilaisten keräämään dataan. Maksuorganisaatioon liittyminen on kaikille avointa. Paikalliset ihmiset päättävät, mikä heidän tutkimukseen perustuvaan dataan on ihmisten ja luonnon kannalta hyödyllistä ja kuinka he haluavat painottaa eri näkökulmia tässä asiassa. Paikallinen maksuorganisaatio toteuttaa tuota päätöstä maksaessaan NBR:ää. Maksuorganisaation työntekijät tienaavat tietysti myös oikeudenmukaisesta työstään palkkion ja pilliin viheltämisestä korruptio tapauksissa.
Kuka tahansa voi liittyä maksuorganisaatiooon ja saa siihen koulutuksen. Innovaation kehittäjän Perry Gruberin arvio on että maksuorganisaatio työllistää 2-3% kansalaisista. Kaikki eivät ole maksuorganisaatiossa täyspäiväisesti töissä ja organisaation ulkopuolisetkin voi halutessaan tarkkailla organisaation toimintaa.
Demo Projektit
Suurin osa ihmisistä vaatii konkreettisia todisteita ennen kun uskovat mihinkään mullistavaan ideaan. Copiosis pyrkii vastaamaan tähän.
Copiosis-innovaatiota on kokeiltu eri puolilla maailmaa. Copiosiksen kehittäjä Perry Gruber jakaa demoprojektit eri tyyppeihin (type 1-4). Esimerkiksi Yhdysvalloissa kokeiltiin NBR:n jakamista lastentarhassa. Vanhempia, jotka jollain tavalla loivat arvoa päiväkodin lasten tai muiden ihmisten hyväksi, saivat nettohyötypalkkiota. Tällä palkkiolla he saivat alennusta kalliisiin päiväkotimaksuihin ja muutamaan Copiosis-innovaatiota tukevaan yritykseen. Kaliforniassa Chicossa oli kokonainen kommuuni, joka kokeili myös nettohyötypalkkio-systeemiä. Yllämainitut demoprojektit olivat hyvin opettavaisia ja toimivat vähän aikaa, mutta hyytyivät sitten lopulta. Ihmisten selviytyminen normi työelämässä vei liikaa aikaa. Seuraavaksi demoprojekteihin otetaan mukaan yrityksiä, joiden tavoitteena on tehdä maksimaalista voittoa. Voitolla perustetaan iso omavarainen eko-yhteisö, joka alkaa elämään Copiosista (Type 4 project). Type 4 demo projecteja on tällä hetkellä Kreikassa ja Etelä-Afrikassa ja kohta myös Suomessa. Myös tietokonepeliä, lautapeliä ja netflix tv-sarjaa suunnitellaan parhaillaan. Gruber kertoo innovaation yllämainituista seikoista ja muistakin tulevaisuuden suunnitelmista uusimassa haastattelussaan.
Miettikää tilanetta, jossa jokin Suomen merkittävä säätiö, kuten Suomen Kulttuurirahasto, Keksintösäätiö, Svenska Kulturfonden, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Sitra tai jokin muu vastaava alkaisi rahoittaa Copiosis-yhteiskunnan kokeilumallia Suomessa. Uutta yhteisöä ei tarvitse välttämättä perustaa. Riittäisi, että Suomen ekokylien omavaraisuusastetta, ruokatuotantoa ja energiariippumattomuutta nostettaisiin säätiön rahoilla huomattavasti. Pelkästään Livonsaaren yhteisökylän sekä Keuruun, Ähtärin ja Katajamäen ekokylien sisäinen lahjatalous voisi antaa hyvän esimerkin Copiosis-innovaation toimivuudesta maailmalle. Kokonaisen valtion siirtyminen Copiosis innovaatioon vaatisi lakimuutosta. Miten muut valtiot voisivat kilpailla Copiosis valtion kanssa kun työvoima ja tuotantohyödykkeet olisivat ilmaisia ja laatu parasta mahdollista????
"Demonstration project participants are reporting real, profound psycho-emotional shifts I expected would happen, shifts that are critical if humanity is to make the shift to this more prosperous, beneficial and peaceful future. This is above all the most far-reaching result to date."
-Copiosis an introduction 2nd edition
Suomeksi sanottuna kun muutamme yhteiskunallis-taloudellista järjestelmää muuttuu myös ihmisten käyttäytyminen.
Rahan loppu ja NBR:n alku
Siirryttäessä raha- ja markkinatalousjärjestelmästä Copiosis-järjestelmään yksityisten ihmisten olemassaoleva kiinteä omaisuus jää heille itselleen. Tämän lisäksi tuon omaisuuden arvo arviodaan ja maksetaan omistajille NBR:nä 1 dollari = 1 NBR. Omaisuuden omistaja, tai paremmin sanottuna haltija, saa itse päättää haluaako hän tienata NBR:ää tarjoamalla omaisuuttansa myös muiden hyödynnettäväksi. Myös rahavarat jäävät ihmisille itselleen NBR:ksi muutettuna. Yritysten arvo ja omaisuus maksetaan omistajille NBR:nä. Yrityksen omaisuus siirtyy sen jälkeen sellaiselle yrityksen toiminnassa mukana olevalle henkilölle, jolle niiden omistaminen parhaiten sopii. Esimerkiksi ison korporaation johtaja ei voi mitenkään hallinoida kaikkea omaisuuttaan itse niin hänen kannalta on järkevää antaa se jollekkin muulle. Esimerkiksi puutavaratoimitusfirman trukkikuski omistaa trukin jolla pyrkii maksimoimaan NBR:nsä. Kaikki velat mitätöidään ja velkojien saatavat maksetaan heille NBR:nä. Näitä kaikkia yllämainittuja kutsutaan legacy NBR:ksi. Kirjan A new future can be ours sivulla 21 kerrotaan tarkemmin miten yritys-, yksityinen- ja julkinen- omaisuus korvataan omistajille ja hajautetaan yksityisille ihmisille.
Six reasons why Copiosis can make the RBE a reality.
Lisätietoa Copiosis-järjestelmästä saa täältä Copiosiksen Suomen osaston blogista ja liikkeen kansainvälisiltä nettsivuilta. Julkista keskustelua Copiosiksesta voi käydä Facebookissa Copiosis Social Groupissa ja Copiosis Finland sivuilla. Linkit kyseisille sivuille löytyvät ovat tässä alla.
Kirjallisuutta Copiosiksesta englanniksi voi ladata täältä. Erityisesti 56 sivuinen A new Future can be ours on hyvin inspiroivaa luettavaa. Mikäli innostut oikein kunnolla ota yhteyttä meihin.
http://copiosissuomi.blogspot.fi/
https://copiosis.com/
https://www.facebook.com/groups/Copiosis/
https://www.facebook.com/copiosisfinland
Isn’t NBR just another form of money? Many people first think Net Benefit Rewards (NBR) is just another form of gussied-up currency.
VastaaPoistaBut it’s not. I realize some die-hard people will argue to the end days that NBR is a currency.
I’m ok with that. As far as I’m concerned, NBR doesn’t function at all like money, so how can it be?
For one, it is a moral form of reward. It is rewarded only after the effects of an action are known, and the reward is only made for actions that benefit the planet and or people. Money doesn’t
work that way.
Secondly, NBR is non-transferrable. That eliminates the two-party transaction dilemma that naturally exists as part of the zero-sum game simulation money creates. When a consumer wants a product, she doesn’t hand her NBR over to the producer of the product. The producer offers
the good, the consumer accepts it, and gives up her NBR. Her NBR goes out of existence.
Once the effects of consuming that good show up in the real world, i.e the consumer uses the product and sees some results from using it, the NBR algorithm (via the Payer Organization) rewards the producer with NBR based on several inputs used in the algorithm. These inputs measure the
results and measure how “beneficial” the results are to the consumer, to society, and to the planet.
Assuming the “net” benefit is positive, the producer is rewarded.
This three-way transaction is unique to NBR.
Money is a store of value. There is no concept of value in NBR as value is meaningless. Net Benefit is what NBR measures, not value. There are a lot more reasons why NBR is not money. I go into pretty detailed explanation about this in this post. NBR is not backed by debt, gold, or other standard. It is simply a measure of how well a producer’s action benefits consumers and the planet. Money does not act that way either.
Other critical differences include the following: no one is forced to earn NBR to afford necessities. You can’t get into NBR debt. Your NBR can’t be taken from you (they’re non
transferrable, remember?) so you are far more free in Copiosis to choose what you do with your time. If you were free to do whatever you wanted with your time, if you had no debt, and you can’t get into debt, if all your necessities were provided to you at no cost to you (including
education and medical care), what would you do with your time? My guess is most people (far more than not) would do things that benefit others or the planet. That’s what we are hard-wired to do. This unleashes humanity to follow their hearts, their passions, their desires. The vast
majority in the world today are decidedly NOT doing that at their “jobs.” Money does not work in this manner. NBR and the system it is embedded in does.