Usein kysytyt kysymykset Part1

Kuka määrittelee mikä toiminta on “hyväksi” toisten ihmisten puolesta?

Miksi me haluaisimme yhteiskunnan, jossa ihmisten tekoja tuomitaan???
Ensinnäkin nykyään lähes kaikissa maissa joku tekee tämän päätöksen sinun ja toisten puolesta. Joissain tapauksissa se on hallitus, joskus se on työpaikan pomo tai sen johto. Joskus se on puoliso tai lapset, kenties vanhemmat. Konsepti ei siis ole tuntematon, jossa toinen tuomitsee toiminnan hyväksi tai huonoksi toisen ihmisen puolesta. On myös useita eri “hyvyyden” tasoja. Esimerkiksi tupakoinnissa on hyötyjä ja haittoja henkilökohtaisella tasolla. Sosiaalisella tasolla polttamisella on erilaisia hyötyjä ja seurauksia. Yhteiskunta-tasolla on toisenlaisia hyötyjä ja haittoja.

Harmiksemme yhteiskunnassamme päätökset henkilökohtaisella tasolla luovat suuria kustannuksia taloudessa, kun näitä päätöksiä tehdään yksilöinä usean ihmisen toimesta. Erilaisessa asiayhteydessä monet eivät käyttäytyisi samoin (esim. tupakointi). On tärkeää muistaa, että tuottajat ovat pakotettuja tai jopa luovat käyttäytymistä, koska on tämä tarve “ansaita” elantonsa ja lisäksi saada tarpeeksi tuloja elääkseen haluamaansa elämää.

Aseteollisuus esimerkkinä

Moni firma tekee aseita maailmassa, mikä työllistää miljoonia ihmisiä. Tuotteella itseellään, eli aseella, on sekä- positiivisiä että negatiivisiä käyttötarpeita. Aseiden olemassaolon hyötyjä ja haittoja voidaan siis objektiivisesti ja tieteellisesti puntaroida.

Copiosis järjestelmässä eri alojen asiantuntijat, jotka työskentelevät maksuorganisaatiossa keräävät dataa puoltakseen aseiden olemassaolon hyvät ja huonot puolet. Nämä asiantuntijat voivat olla aseiden valmistajia, aseiden oheistuottajia (takit, asekotelot, luodit, korvasuojat jne..) tai vaikka kansallinen metsästysorganisaatio. Toisin sanoen kaikki ihmiset, jotka ovat jotenkin sidoksissa asetuotantoon. Nämä asiantuntijat keräisivät hyvin todennäköisesti dataa, joka tukisi aseiden omistamisen/olemassaolon etuja. Aseistariisujien liitto keräisi tietenkin tieteellistä todistusaineistoa aseiden olemassaoloa vastaan.

Maksuorganisaation työntekijöissä olisi yllämainittujen molempien osapuolien edustajia ja myös ihmisiä, jotka ei olisi sidoksissa kumpakaan ryhmään. Nämä "neutraalit" työntekijät keräisivät dataa, joka tukisi molempien osapuolien näkökulmia aseiden olemassaoloon. Maksuorganisaatio keräisi kaiken tämän datan ja syöttäisi sen algoritmiin. Algoritmi siis yksinkertaisesti laskisi aseiden olemassaolon hyvät puolet vähentäen siitä huonot, jolloin aseiden olemassaolon nettohyöty tulisi selväksi.

Kuka päättää mikä teko on maapallolle ja ihmisille hyväksi on yleisin kysymys mitä Copiosis jäjestelmästä kysytään. Ei kukaan! Useasta eri variaabelista koostuva algoritmi laskee nettohyödyn asiantuntijoiden syötetyn tiedon perusteella. Ihmisillä on tietysti vaikutusta alla kuvattavien variaabeleiden arvoon, mutta lopullisen arvon "hyvyyden" laskee tietokone.

Alla esimerkki minkälaisia variaabelit aseiden olemassaolon hyvyyteen voisi olla:

Variabeli 1 Mitä resursseja käytetään aseiden valmistamiseen? Onko nämä luonnonresurssit niukkoja tai onko ne kestävästi käytetty, jota geologi Unto selvittää.

Variaabeli 2. Kuinka moni ihminen tekee aseita maailmassamme, jota entisen tilastokeskuksen Jouko selvittää.

Variaabeli 3. Mitkä ovat ihmisen objektiiviset hyödyt aseen omistamiseen, jota metsästysliiton entinen puheenjohtaja Antti selvittää.

Variaabeli 4. Mitkä ovat subjektiiviset hyödyt aseen omistamisen?

Variaabeli 5. Miten aseiden omistaminen vaikuttaa luontoon ja luonnonresurssien hyödyntämiseen? Tämän tehtävän on saanut kaivosteollisuuden entinen työntekijä Seppo.

Variaabeli 6. Kuinka aseet auttavat ihmisiä toimimaan esimerkiksi luonnonkatastrofien aikana?

Variaabeli 7. Kuinka aseet hyödyntävät ihmiskuntaa kokonaisuudessa?

Maksuorganisaation työntekijät muuttaa näiden kysymysten vastaukset numeroiksi, jotka maksuorganisaation syöttävät algoritmiin. Jokaisella variabelilla on esimerkiksi arvo 1-240. Juuri kuten oikeussalissa, copiosis systeemissä on myös niin sanottuja lautamiehiä. Lautamiehet valitaan normi kansalaisista arpomalla , jotka antavat maalikon näkökulman variaabeleiden arvoille.

Loppujen lopuksi yhteiskunta kokonaisuudessaan päättää, mikä on hyväksi muille ja planeetalle algoritmiä hyödyntäen, eikä mikään eliittiryhmä tai poliittinen ryhmä.

Maksuorganisaatio on aina paikallinen. Eri kulttuureissa on eri arvoja. Periaatteessa kaikki ammatit, jotka pitävät nyky-yhteiskuntaa pystyssä, kuten verojärjestelmän työntekijät, palkanlaskijat, markkinoijat, kirjanpitäjät, eduskunta, byrokraatit, politikot jne..voivat siirtyä maksuorganisaatioon töihin mikäli näin haluavat. Suomessakin on varasti melkein miljoona ihmistä, jotka ovat työtehtävissä, jotka ylläpitää nykyistä kapitalististä järjestelmää.

Mikä on sitten se oikea kysymys?

Kysymys onkin mielenkiintoisempi, kuin pelkkä kysymys siitä, kuka päättää ja kenen puolesta. Copiosiksessa on tällaiseen jännään tilanteeseen hieno lähestymistapa. Pysytään nyt Copiosiksen talousfilosofiassa.

Ensinnäkään nettohyödyn ei tarvitse olla piiruntarkka. Toisekseen onko sillä väliä, kunhan ihmiset vuorovaikuttavat päättäjän kanssa uskoen, että päätös on oikeudenmukainen? Kolmanneksi jokainen “vaihtoon” vaikuttava henkilö voi panostaa päätökseen, joten he vaikuttavat siihen, kuinka kohtuullinen päätöksestä tulee. Neljänneksi ainoa tuloksista hyötyvä taho on itse tuottaja.

Ylläoleva on suora suomennos Frequently desired answers pamfletista. Koitan avata esimerkillä. Esa luo arvoa muille tarjoamalla hierontaa. Algoritmi laskee NBR:n määrän ja maksuorganisaatio siirtäää Esan NRB tilille palkkion. Esan asiakas on erittäin tyytyväinen hierontaan ja jättää positiivista palautetta maksuorganisaatiolle. Useamman positiivisen palautteen jälkeen maksuorganisaatio todennäköisesti nostaa Esan NBR palkkota. Esan mielestä korvaus on reilu ja se on ainoa mikä ratkaisee. Ainoa ketä voi kiinnostaa mitä Esa saa hieronnasta on ehkä muut hierojat. Maksuorganisaatio käyttää avointa lähdekoodia ja jos tuottaja  ei koe saavansa reilua korvausta hän voi aina kysyä miksi maksuorganisaatiolta ja he perustelevat arvon algoritmin syötetyn datan perusteella.

Oletetaan että Esa ei ole tyytyväinen NBR:sä ja hän on lukenut meta-analyysin tieteellisestä julkaisusta, jonka mukaan hänen ruotsalainen hierontatekniikka on todettu parhaaksi. Maksuorganisaatio tutkii asiaa ja muuttaa algoritmiä, jolloin Esan korvaus on oikeudenmukainen. Maksuorganisaation on muutenkin tutkittava viiden vuoden välein algoritmin variabelit maailman muuttuessa tai tuottajan sitä vaatiessa.

Huomaa, että Esa voi itse päättää minkä kuinka monta NBR:ää asiakkaalla on oltava tilillänsä, jotta hän voi vastaanottaa palvelun (Gateway). Esan saamalla nettohyötypalkkiolla NBR ei ole mitään tekemistä Gatewayn kanssa, koska kyseessä ei ole rahanvaihto.
 
En kuitenkaan sekota sinua enempää vaan kerron myöhemmissä blogiposteissa Gatewaystä (Kapitalismisin termein tämä olisi palvelun hinta).

Tässä rakenteessa on paljon hyötyjä pitkällä tähtäimellä. Tämä on kriittistä ymmärtää. Unohdetaan hetkeksi se, mikä on “hyvää”. Nykyään meillä ei ole tehokasta mekanismia, jolla selvittää mitkä toiminnot ovat yleisesti nähty “pahoina”. Saastuttaminen, rikokset, köyhyys, kodittomuus, valehtelu, petos ja poliittinen manipulaatio, epäeettinen suuryritysten toiminta jne. ovat esimerkkejä tästä huonosta toiminnasta.

Itse asiassa huonot toiminnat ovat eräänlainen yhteismaan ongelma. Ihmiset pääsevät pälkähästä toimiessaan niin, koska useimmiten niistä ei koidu seurauksia. Copiosis muuttaa tämän pitämällä ihmiset -ei yritykset, joissa on iso ero- vastuussa toiminnastaan, niin hyvässä kuin pahassa. Tämä on suuri ongelma nykyisissä järjestelmissämme: ihmisiä ei rankaista huonosta käytöksestä millään lailla. Yritys voi saada sakot, mutta esimerkiksi luonnon tuhoa heidän ei tarvitse ennallistaa.

Korostamalla henkilökohtaista vastuuta on pidemmän päälle erittäin hyödyllistä ja tehokasta. Copiosis-yhteiskunnassa ihmisten ei enää tarvitse “ansaita” elantoaan. Tämä on kriittinen pointti, eikä sitä voi korostaa liikaa. Eräs tästä johtuva asia on, että “oikeudenmukaisuudesta” tulee aina vain pienempi ongelma. Meidän tulisi keskittyä “huonoihin” toimintoihin. “Hyvät” asiat hoituvat kuin itsestään Copiosiksessa.

Kokonaishyödyn ja rahan eroja

Eikö NBR ole eräänlaista rahaa?

Monet voivat kuvitella, että NBR on vain toisenlaista, hienostuneempaa rahaa. Mutta ei se ole. Jotkut peräänantamattomat ihmiset voivat väittää, että NBR on vain rahaa. Se on ihan OK. Mielestämme NBR ei toimi rahan tavoin, joten miten se voisi olla?

Ensinnäkin se on moraalinen palkkion muoto. Se annetaan vain kun toiminnan vaikutukset ovat tiedossa ja palkkio saadaan kun tehdään jotain, mikä hyödyttää planeettaamme ja ihmisiä. Raha ei toimi tällä tavoin, käytännössä se menee päinvastoin. Toisekseen NBR:ää ei voi vaihtaa.

Tämä poistaa kahden osapuolen välisen vaihdon ongelman, joka esiintyy luonnollisesti osana nollasummapeliä, jonka raha saa aikaan. Kun kuluttaja haluaa tuotteen, hän ei luovuta NBR:ää hyvikkeen tuottajalle. Valmistaja tarjoaa tuotetta, kuluttaja hyväksyy sen ja luovuttaa NBR:nsä, jolloin NBR katoaa.

Kun tuotteen käytön vaikutukset realisoituvat, seim. kuluttaja käyttää tuotetta ja huomaa siitä syntyvät vaikutukset, NBR-algoritmi (maksuorganisaatioiden kautta) palkitsee tuottajan NBR:llä perustuen algoritmiin syötettyyn tietoon. Tämä informaatio määrittää tulokset ja laskee, kuinka “hyödyllisiä” ne ovat kuluttajalle, yhteiskunnalle ja planeetalle.

Olettaen että “kokonais”-hyöty on positiivinen, tuottajaa palkitaan. Tämä kolmisuuntainen vaihto on NBR:n uniikki ominaisuus. Kokonaishyötyä mitataan NBR:llä, “arvon” sijaan. Lisäksi on muita syitä, jonka vuoksi NBR ei ole rahaa. Aineistostamme löytyy lisää perusteluita.

NBR ei käytä velkaa, kultaa tai muita “varantoja”. Sillä mitataan vain kuinka hyvin tuottajan toiminta hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä. Rahakaan ei toimi tällä tavalla. Muita olleellisia eroja on mm. se, että ketään ei pakoteta “ansaitsemaan” NBR:ää saadakseen perustarpeet, sillä NBR:ssä ei ole velkaongelmaa.

NBR:ää ei voi ottaa sinulta (se ei ole vaihdettavissa), joten Copiosis-järjestelmässä olet vapaa valitsemaan, kuinka käytät aikaasi. Jos on mahdollista tehdä mitä haluat, ilman että ei ole velkaa eikä kierteeseen voi päätyä, jos kaikki perustarpeet olisi turvattuna? Oletamme, että useimmat tekisivät asioita jotka hyödyttävät muita ihmisiä ja planeettaamme.

Olemme luonnostaan taipuvaisia siihen. Tämä antaa ihmiskunnalle mahdollisuuden seurata sydäntään, intohimojaan ja halujaan. Suurin osa nykyihmisistä eivät toimi lähellekään näin “työssään”. Raha ei toimi näin. NBR ja sen mahdollistava järjestelmä toimii juurikin kuvatulla tavalla.

Rinnakkaisvaluutta Suomeen?

Suomen Talousdemokratia on perustettu vuonna 2009. Yhdistyksen tavoitteena on ohjata yhteiskuntaa kohti kestävää ja demokraattista talousjärjestelmää tuomalla esiin uskottava ja käytännöllinen vaihtoehto velkaperusteiselle rahajärjestelmälle sekä lisätä kansalaisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen talousjärjestelmään ja sen kehitykseen.

Talousdemokratia tuli itselleni tutuksi vuonna 2011 Ajan Henki elokuvasta.
Talousdemokratian perustajajäsen ja puhemies Ville Iivarinen julkaisi viime vuonna kirjan Raha - Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla. Kirjassa kerrotaan selkokielellä siitä, miten raha ja pankit toimivat nykymaailmassa.

"Nykyinen raha ei perustu jalometalleihin tai mihinkään muuhun hyödykkeeseen, vaan ainoastaan valtion säätämiin lakeihin. Mikään ei olisi valtiolle yksinkertaisempaa kun päättää, että se rahoittaa itse oman alijäämänsä. Yksinkertaisin tapa tehdä tämä olisi myydä valtion velkakirjat yksityisten rahoitusmarkkinoiden sijaan valtion omalle keskuspankille" Luku 4 Valtionvelan mielettömyys yllämainitusta kirjasta.

Suomen kansalaisten hyvinvointia leikataan koko ajan vain siksi että valtio joutuu ottamaan lainaa yksityisiltä pankeilta eikä voi luoda rahaa itse.



Ville tekee äärimmäisen tärkeätä työtä tuodasseen totuuden esille suomalaisille ja nyt Suomen Talousdemokratia ottanut ensimmäisen konkreettisen askeleen kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaan.

Suomen Talousdemokratia on valmistellut  kansalaisaloitteen velattomasta rinnakkaisvaluutasta Suomeen.

PÄÄASIALLINEN ESITYS

Ehdotamme, että hallitus ryhtyy lainvalmisteluun tässä kansalaisaloitteessa kaavaillun rahareformin toteuttamiseksi ottamalla käyttöön velattoman rinnakkaisvaluutan Suomessa. Rinnakkaisvaluutan liikkeelle laskemisesta vastaa yksinomaan valtio.

Voit lukea tarkemman kuvauksen aloitteesta täällä ja kirjoittaa kansalaisaloitteen alle TÄSTÄ.

Copiosis Finland ei varsinaisesti kannata rahallista taloutta, mutta koemme, että tämän on kuitenkin Suomen yhteiskunnan lähitulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta tärkein uudistus mitä on aikoihin ehdotettu. Villen kirjassa erityisesti luku 6, Loputon Talouskasvu, kuvastaa velkaan perustuvan rahajärjestelmän järjettömiä epäkohtia, rahan moraalittomuutta sekä sen luomaa eriarvoisuutta. Nämä kaikki seikat ovat hyvin keskeisiä perusteluja sille, miksi Copiois innovaation käyttöönotto on aikakaudemme välttämättömyys.

Alla lainauksia Raha kirjasta luvusta 6.

"Jos lainavirkailija silti päättäisi myöntää lainan luonnonpuistoa varten vaikka sen vuoksi, että hänen mielestä luontoa tulee suojella, hän ei tekisi työtään ja hänen tulisi saada potkut. Jos pankin johtokunta päättäisi hylätä laskelmat tuotosta ja riskistä ja alkaa myöntää lainoja niiden ympäristövaikutusten perusteella, pankin liiketoiminta loppuisi hyvin pian"

"Näin talouskasvun logiikka, joka vaatii rahaa tuottamaan lisää rahaa, ohjaa kaikkea taloudellista toimintaa muuttamaan yhä useampia asioita rahaksi. Sademetsän muuttaminen eukalyptusviljelmäksi tuottaa kyllä rahaa, mutta ei tarjoa elinympäristöä juuri millekkään lajille."

"Jos jatkamme ympäristön muuttamista rahaksi yhä nopeammin miettimättä seurauksia, ennen pitkään luonnonvarat loppuvat, viljelymaa tulee hedelmättömäksi ja meret tyhjenevät. Emme enää voi saada ympäristöstä niitä asioita, joita yhteiskuntamme tarvitsee, jolloin se väistämättä romahtaa."

Nykyisen rahajärjestelmän vaikutuksesta ympäristöön, jota perus kansalainen ei varmasti ole tullut edes ajatelleeksi, voit lukea lisää Talousdemokratian sivulta.

Täällä vielä 10min Radio Helsingin haastattelu.

"Korko on rahan käyttömaksu, jonka rahankäyttäjät maksavat pankeille".