Copiosis on paikallinen, avoin, itseorganisoituva yhteiskuntamalli ilman hierarkioita. Terveiden, kestävien arvojen omaava palkitsemisjärjestelmä ohjaa ihmiskunnan luonnollisesti oikeille raiteille.
"Just as a clean water supply is foundational to a city to prevent poor health and other social problems, an appropriately designed social system is the starting point of a healthy social psychology, peacefull cohabitation,positive public health, and an all around quality of life" Peter Joseph
Kuka määrittelee mikä toiminta on “hyväksi” toisten ihmisten puolesta?
Miksi me haluaisimme yhteiskunnan, jossa ihmisten tekoja tuomitaan???
Ensinnäkin nykyään lähes kaikissa maissa joku tekee tämän päätöksen sinun ja toisten puolesta. Joissain tapauksissa se on hallitus, joskus se on työpaikan pomo tai sen johto. Joskus se on puoliso tai lapset, kenties vanhemmat. Konsepti ei siis ole tuntematon, jossa toinen tuomitsee toiminnan hyväksi tai huonoksi toisen ihmisen puolesta. On myös useita eri “hyvyyden” tasoja. Esimerkiksi tupakoinnissa on hyötyjä ja haittoja henkilökohtaisella tasolla. Sosiaalisella tasolla polttamisella on erilaisia hyötyjä ja seurauksia. Yhteiskunta-tasolla on toisenlaisia hyötyjä ja haittoja.
Harmiksemme yhteiskunnassamme päätökset henkilökohtaisella tasolla luovat suuria kustannuksia taloudessa, kun näitä päätöksiä tehdään yksilöinä usean ihmisen toimesta. Erilaisessa asiayhteydessä monet eivät käyttäytyisi samoin (esim. tupakointi). On tärkeää muistaa, että tuottajat ovat pakotettuja tai jopa luovat käyttäytymistä, koska on tämä tarve “ansaita” elantonsa ja lisäksi saada tarpeeksi tuloja elääkseen haluamaansa elämää.
Aseteollisuus esimerkkinä
Moni firma tekee aseita maailmassa, mikä työllistää miljoonia ihmisiä. Tuotteella itseellään, eli aseella, on sekä- positiivisiä että negatiivisiä käyttötarpeita. Aseiden olemassaolon hyötyjä ja haittoja voidaan siis objektiivisesti ja tieteellisesti puntaroida.
Copiosis järjestelmässä eri alojen asiantuntijat, jotka työskentelevät maksuorganisaatiossa keräävät dataa puoltakseen aseiden olemassaolon hyvät ja huonot puolet. Nämä asiantuntijat voivat olla aseiden valmistajia, aseiden oheistuottajia (takit, asekotelot, luodit, korvasuojat jne..) tai vaikka kansallinen metsästysorganisaatio. Toisin sanoen kaikki ihmiset, jotka ovat jotenkin sidoksissa asetuotantoon. Nämä asiantuntijat keräisivät hyvin todennäköisesti dataa, joka tukisi aseiden omistamisen/olemassaolon etuja. Aseistariisujien liitto keräisi tietenkin tieteellistä todistusaineistoa aseiden olemassaoloa vastaan.
Maksuorganisaation työntekijöissä olisi yllämainittujen molempien osapuolien edustajia ja myös ihmisiä, jotka ei olisi sidoksissa kumpakaan ryhmään. Nämä "neutraalit" työntekijät keräisivät dataa, joka tukisi molempien osapuolien näkökulmia aseiden olemassaoloon. Maksuorganisaatio keräisi kaiken tämän datan ja syöttäisi sen algoritmiin. Algoritmi siis yksinkertaisesti laskisi aseiden olemassaolon hyvät puolet vähentäen siitä huonot, jolloin aseiden olemassaolon nettohyöty tulisi selväksi.
Kuka päättää mikä teko on maapallolle ja ihmisille hyväksi on yleisin kysymys mitä Copiosis jäjestelmästä kysytään. Ei kukaan! Useasta eri variaabelista koostuva algoritmi laskee nettohyödyn asiantuntijoiden syötetyn tiedon perusteella. Ihmisillä on tietysti vaikutusta alla kuvattavien variaabeleiden arvoon, mutta lopullisen arvon "hyvyyden" laskee tietokone.
Alla esimerkki minkälaisia variaabelit aseiden olemassaolon hyvyyteen voisi olla:
Variabeli 1 Mitä resursseja käytetään aseiden valmistamiseen? Onko nämä luonnonresurssit niukkoja tai onko ne kestävästi käytetty, jota geologi Unto selvittää.
Variaabeli 2. Kuinka moni ihminen tekee aseita maailmassamme, jota entisen tilastokeskuksen Jouko selvittää.
Variaabeli 3. Mitkä ovat ihmisen objektiiviset hyödyt aseen omistamiseen, jota metsästysliiton entinen puheenjohtaja Antti selvittää.
Variaabeli 4. Mitkä ovat subjektiiviset hyödyt aseen omistamisen?
Variaabeli 5. Miten aseiden omistaminen vaikuttaa luontoon ja luonnonresurssien hyödyntämiseen? Tämän tehtävän on saanut kaivosteollisuuden entinen työntekijä Seppo.
Variaabeli 6. Kuinka aseet auttavat ihmisiä toimimaan esimerkiksi luonnonkatastrofien aikana?
Variaabeli 7. Kuinka aseet hyödyntävät ihmiskuntaa kokonaisuudessa?
Maksuorganisaation työntekijät muuttaa näiden kysymysten vastaukset numeroiksi, jotka maksuorganisaation syöttävät algoritmiin. Jokaisella variabelilla on esimerkiksi arvo 1-240. Juuri kuten oikeussalissa, copiosis systeemissä on myös niin sanottuja lautamiehiä. Lautamiehet valitaan normi kansalaisista arpomalla , jotka antavat maalikon näkökulman variaabeleiden arvoille.
Loppujen lopuksi yhteiskunta kokonaisuudessaan päättää, mikä on hyväksi muille ja planeetalle algoritmiä hyödyntäen, eikä mikään eliittiryhmä tai poliittinen ryhmä.
Maksuorganisaatio on aina paikallinen. Eri kulttuureissa on eri arvoja. Periaatteessa kaikki ammatit, jotka pitävät nyky-yhteiskuntaa pystyssä, kuten verojärjestelmän työntekijät, palkanlaskijat, markkinoijat, kirjanpitäjät, eduskunta, byrokraatit, politikot jne..voivat siirtyä maksuorganisaatioon töihin mikäli näin haluavat. Suomessakin on varasti melkein miljoona ihmistä, jotka ovat työtehtävissä, jotka ylläpitää nykyistä kapitalististä järjestelmää.
Mikä on sitten se oikea kysymys?
Kysymys onkin mielenkiintoisempi, kuin pelkkä kysymys siitä, kuka päättää ja kenen puolesta. Copiosiksessa on tällaiseen jännään tilanteeseen hieno lähestymistapa. Pysytään nyt Copiosiksen talousfilosofiassa.
Ensinnäkään nettohyödyn ei tarvitse olla piiruntarkka. Toisekseen onko sillä väliä, kunhan ihmiset vuorovaikuttavat päättäjän kanssa uskoen, että päätös on oikeudenmukainen? Kolmanneksi jokainen “vaihtoon” vaikuttava henkilö voi panostaa päätökseen, joten he vaikuttavat siihen, kuinka kohtuullinen päätöksestä tulee. Neljänneksi ainoa tuloksista hyötyvä taho on itse tuottaja.
Ylläoleva on suora suomennos Frequently desired answers pamfletista. Koitan avata esimerkillä. Esa luo arvoa muille tarjoamalla hierontaa. Algoritmi laskee NBR:n määrän ja maksuorganisaatio siirtäää Esan NRB tilille palkkion. Esan asiakas on erittäin tyytyväinen hierontaan ja jättää positiivista palautetta maksuorganisaatiolle. Useamman positiivisen palautteen jälkeen maksuorganisaatio todennäköisesti nostaa Esan NBR palkkota. Esan mielestä korvaus on reilu ja se on ainoa mikä ratkaisee. Ainoa ketä voi kiinnostaa mitä Esa saa hieronnasta on ehkä muut hierojat. Maksuorganisaatio käyttää avointa lähdekoodia ja jos tuottaja ei koe saavansa reilua korvausta hän voi aina kysyä miksi maksuorganisaatiolta ja he perustelevat arvon algoritmin syötetyn datan perusteella.
Oletetaan että Esa ei ole tyytyväinen NBR:sä ja hän on lukenut meta-analyysin tieteellisestä julkaisusta, jonka mukaan hänen ruotsalainen hierontatekniikka on todettu parhaaksi. Maksuorganisaatio tutkii asiaa ja muuttaa algoritmiä, jolloin Esan korvaus on oikeudenmukainen. Maksuorganisaation on muutenkin tutkittava viiden vuoden välein algoritmin variabelit maailman muuttuessa tai tuottajan sitä vaatiessa.
Huomaa, että Esa voi itse päättää minkä kuinka monta NBR:ää asiakkaalla on oltava tilillänsä, jotta hän voi vastaanottaa palvelun (Gateway). Esan saamalla nettohyötypalkkiolla NBR ei ole mitään tekemistä Gatewayn kanssa, koska kyseessä ei ole rahanvaihto.
En kuitenkaan sekota sinua enempää vaan kerron myöhemmissä blogiposteissa Gatewaystä (Kapitalismisin termein tämä olisi palvelun hinta).
Tässä rakenteessa on paljon hyötyjä pitkällä tähtäimellä. Tämä on kriittistä ymmärtää. Unohdetaan hetkeksi se, mikä on “hyvää”. Nykyään meillä ei ole tehokasta mekanismia, jolla selvittää mitkä toiminnot ovat yleisesti nähty “pahoina”. Saastuttaminen, rikokset, köyhyys, kodittomuus, valehtelu, petos ja poliittinen manipulaatio, epäeettinen suuryritysten toiminta jne. ovat esimerkkejä tästä huonosta toiminnasta.
Itse asiassa huonot toiminnat ovat eräänlainen yhteismaan ongelma. Ihmiset pääsevät pälkähästä toimiessaan niin, koska useimmiten niistä ei koidu seurauksia. Copiosis muuttaa tämän pitämällä ihmiset -ei yritykset, joissa on iso ero- vastuussa toiminnastaan, niin hyvässä kuin pahassa. Tämä on suuri ongelma nykyisissä järjestelmissämme: ihmisiä ei rankaista huonosta käytöksestä millään lailla. Yritys voi saada sakot, mutta esimerkiksi luonnon tuhoa heidän ei tarvitse ennallistaa.
Korostamalla henkilökohtaista vastuuta on pidemmän päälle erittäin hyödyllistä ja tehokasta. Copiosis-yhteiskunnassa ihmisten ei enää tarvitse “ansaita” elantoaan. Tämä on kriittinen pointti, eikä sitä voi korostaa liikaa. Eräs tästä johtuva asia on, että “oikeudenmukaisuudesta” tulee aina vain pienempi ongelma. Meidän tulisi keskittyä “huonoihin” toimintoihin. “Hyvät” asiat hoituvat kuin itsestään Copiosiksessa.
Monet voivat kuvitella, että NBR on vain toisenlaista, hienostuneempaa rahaa. Mutta ei se ole. Jotkut peräänantamattomat ihmiset voivat väittää, että NBR on vain rahaa. Se on ihan OK. Mielestämme NBR ei toimi rahan tavoin, joten miten se voisi olla?
Ensinnäkin se on moraalinen palkkion muoto. Se annetaan vain kun toiminnan vaikutukset ovat tiedossa ja palkkio saadaan kun tehdään jotain, mikä hyödyttää planeettaamme ja ihmisiä. Raha ei toimi tällä tavoin, käytännössä se menee päinvastoin. Toisekseen NBR:ää ei voi vaihtaa.
Tämä poistaa kahden osapuolen välisen vaihdon ongelman, joka esiintyy luonnollisesti osana nollasummapeliä, jonka raha saa aikaan. Kun kuluttaja haluaa tuotteen, hän ei luovuta NBR:ää hyvikkeen tuottajalle. Valmistaja tarjoaa tuotetta, kuluttaja hyväksyy sen ja luovuttaa NBR:nsä, jolloin NBR katoaa.
Kun tuotteen käytön vaikutukset realisoituvat, seim. kuluttaja käyttää tuotetta ja huomaa siitä syntyvät vaikutukset, NBR-algoritmi (maksuorganisaatioiden kautta) palkitsee tuottajan NBR:llä perustuen algoritmiin syötettyyn tietoon. Tämä informaatio määrittää tulokset ja laskee, kuinka “hyödyllisiä” ne ovat kuluttajalle, yhteiskunnalle ja planeetalle.
Olettaen että “kokonais”-hyöty on positiivinen, tuottajaa palkitaan. Tämä kolmisuuntainen vaihto on NBR:n uniikki ominaisuus. Kokonaishyötyä mitataan NBR:llä, “arvon” sijaan. Lisäksi on muita syitä, jonka vuoksi NBR ei ole rahaa. Aineistostamme löytyy lisää perusteluita.
NBR ei käytä velkaa, kultaa tai muita “varantoja”. Sillä mitataan vain kuinka hyvin tuottajan toiminta hyödyttää ihmisiä ja ympäristöä. Rahakaan ei toimi tällä tavalla. Muita olleellisia eroja on mm. se, että ketään ei pakoteta “ansaitsemaan” NBR:ää saadakseen perustarpeet, sillä NBR:ssä ei ole velkaongelmaa.
NBR:ää ei voi ottaa sinulta (se ei ole vaihdettavissa), joten Copiosis-järjestelmässä olet vapaa valitsemaan, kuinka käytät aikaasi. Jos on mahdollista tehdä mitä haluat, ilman että ei ole velkaa eikä kierteeseen voi päätyä, jos kaikki perustarpeet olisi turvattuna? Oletamme, että useimmat tekisivät asioita jotka hyödyttävät muita ihmisiä ja planeettaamme.
Olemme luonnostaan taipuvaisia siihen. Tämä antaa ihmiskunnalle mahdollisuuden seurata sydäntään, intohimojaan ja halujaan. Suurin osa nykyihmisistä eivät toimi lähellekään näin “työssään”. Raha ei toimi näin. NBR ja sen mahdollistava järjestelmä toimii juurikin kuvatulla tavalla.
Suomen Talousdemokratia on perustettu vuonna 2009. Yhdistyksen tavoitteena on ohjata yhteiskuntaa kohti kestävää ja demokraattista
talousjärjestelmää tuomalla esiin uskottava ja käytännöllinen vaihtoehto
velkaperusteiselle rahajärjestelmälle sekä lisätä kansalaisten
kiinnostusta yhteiskunnalliseen talousjärjestelmään ja sen kehitykseen.
Talousdemokratia tuli itselleni tutuksi vuonna 2011 Ajan Henki elokuvasta.
Talousdemokratian perustajajäsen ja puhemies Ville Iivarinen julkaisi viime vuonna kirjan Raha - Mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla. Kirjassa kerrotaan selkokielellä siitä, miten raha ja pankit toimivat nykymaailmassa.
"Nykyinen raha ei perustu jalometalleihin tai mihinkään muuhun hyödykkeeseen, vaan ainoastaan valtion säätämiin lakeihin. Mikään ei olisi valtiolle yksinkertaisempaa kun päättää, että se rahoittaa itse oman alijäämänsä. Yksinkertaisin tapa tehdä tämä olisi myydä valtion velkakirjat yksityisten rahoitusmarkkinoiden sijaan valtion omalle keskuspankille" Luku 4 Valtionvelan mielettömyys yllämainitusta kirjasta.
Suomen kansalaisten hyvinvointia leikataan koko ajan vain siksi että valtio joutuu ottamaan lainaa yksityisiltä pankeilta eikä voi luoda rahaa itse.
Ville tekee äärimmäisen tärkeätä työtä tuodasseen totuuden esille suomalaisille ja nyt Suomen Talousdemokratia ottanut ensimmäisen konkreettisen askeleen kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaan.
Suomen Talousdemokratia on valmistellut kansalaisaloitteen velattomasta rinnakkaisvaluutasta Suomeen.
PÄÄASIALLINEN ESITYS
Ehdotamme, että hallitus ryhtyy
lainvalmisteluun tässä kansalaisaloitteessa kaavaillun rahareformin
toteuttamiseksi ottamalla käyttöön velattoman rinnakkaisvaluutan
Suomessa. Rinnakkaisvaluutan liikkeelle laskemisesta vastaa yksinomaan
valtio.
Voit lukea tarkemman kuvauksen aloitteesta täällä ja kirjoittaa kansalaisaloitteen alleTÄSTÄ.
Copiosis Finland ei varsinaisesti kannata rahallista taloutta, mutta koemme, että tämän on kuitenkin Suomen yhteiskunnan lähitulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta tärkein uudistus mitä on aikoihin ehdotettu. Villen kirjassa erityisesti luku 6, Loputon Talouskasvu, kuvastaa velkaan perustuvan rahajärjestelmän järjettömiä epäkohtia, rahan moraalittomuutta sekä sen luomaa eriarvoisuutta. Nämä kaikki seikat ovat hyvin keskeisiä perusteluja sille, miksi Copiois innovaation käyttöönotto on aikakaudemme välttämättömyys.
Alla lainauksia Raha kirjasta luvusta 6.
"Jos lainavirkailija silti päättäisi myöntää lainan luonnonpuistoa varten vaikka sen vuoksi, että hänen mielestä luontoa tulee suojella, hän ei tekisi työtään ja hänen tulisi saada potkut. Jos pankin johtokunta päättäisi hylätä laskelmat tuotosta ja riskistä ja alkaa myöntää lainoja niiden ympäristövaikutusten perusteella, pankin liiketoiminta loppuisi hyvin pian"
"Näin talouskasvun logiikka, joka vaatii rahaa tuottamaan lisää rahaa, ohjaa kaikkea taloudellista toimintaa muuttamaan yhä useampia asioita rahaksi. Sademetsän muuttaminen eukalyptusviljelmäksi tuottaa kyllä rahaa, mutta ei tarjoa elinympäristöä juuri millekkään lajille."
"Jos jatkamme ympäristön muuttamista rahaksi yhä nopeammin miettimättä seurauksia, ennen pitkään luonnonvarat loppuvat, viljelymaa tulee hedelmättömäksi ja meret tyhjenevät. Emme enää voi saada ympäristöstä niitä asioita, joita yhteiskuntamme tarvitsee, jolloin se väistämättä romahtaa."
Nykyisen rahajärjestelmän vaikutuksesta ympäristöön, jota perus kansalainen ei varmasti ole tullut edes ajatelleeksi, voit lukea lisää Talousdemokratian sivulta.
Copiosis Suomi-teamin google Drive kansiossa on mielenkiintoinen vertailu ihmiskunnan ongelmien kokonaisvaltaiseen ratkisemiseen. Copiosis yhteiskuntajärjestelmää verrataan muihin uusiin ja vanhoihin globaaleihin ideoihin, jotka voisivat nostaa ihmiskunnan tuhon partaalta täyteen kukkaan. Mukana ovat anarkismi, bitcoin, kapitalismi, kommunismi, sosialismi, aikapankit, resurssipohjainen talous (TZM & Venus Project) ja Ubuntu Movement. Lista ei ole täydellinen ja siitä puuttuu useita hyviä ratkaisuja kuten permakulttuuri, commons-ajattelu, degrowth-liike, talousdemokratia, p2p, jakamistalous ja Economy of the common good jne.. Kapitaali.com on hyvä sivusto mikäli talouden uudet muodot kiinnostaa. Google drivestämme löytyy myös kirja Copiosis - An introduction to a socioeconomic innovation 2nd edition. Kirjan voi ilmaiseksi ladata ja jakaa eteenpäin.
Meissä jokaisessa on huikea potentiaali luoda uutta. Copiosis-innovaatio
antaa siihen kaikille mahdollisuuden, kun Maslowin tarvehierarkian
alimmat tasot ovat turvattuja kaikille ihmisille koko maapallolla.
Kapitalismi ei enää palvele ihmisiä eikä luontoa. On aika siirtyä järkevämpään yhteiskuntamalliin.
There is nothing that rewards good behavior in capitalism.
Copiosis on talous- ja yhteiskuntajärjestelmä. Se on tarkoitettu toimimaan siirtymäkauden järjestelmänä matkalla nykyisestä raha- ja markkinataloudesta kohti Resurssipohjaista taloutta.
Resurssipohjainen talous on talous- ja yhteiskunta järjestelmä, jossa kaikki maailman resurssit ovat kaikkien maailman ihmisten yhteistä perintöä. Niitä hallinnoidaan tieteellisen menetelmän avulla teknologiaa hyväksi käyttäen lähtökohtana sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Resurssipohjaisessa taloudessa ei ole käytössä rahaa, vaihtamista eikä palkkatyötä. Siinä ei myöskään ole nykyisen kaltaista yksityisomistamista. Sen sijaan kaikilla ihmisillä on pääsy tarvitsemiinsa resursseihin. Teknologian avulla tehdään sellaiset työt, joita kukaan ei halua tehdä. Teknologian avulla syntyy myös runsauden yhteiskunta, missä kenelläkään ei ole puutetta elämän kannalta välttämättömistä asioista – eikä juuri olemassa olevasta luksuksestakaan.
Copiosis-järjestelmässä kaikki ihmiset saavat perustarpeensa tyydytetyksi ilman rahaa tai vaihtamista. Esimerkiksi ruoka, vesi, asunnot, vaatteet, terveydenhuolto ja koulutus ovat maksuttomia. Tässä mielessä se on samanlainen kuin Resurssipohjainen talous. Erojakin kuitenkin löytyy.
Tuotantohyödykkeet (Capital goods) ovat ilmaisia kaikille positiivisen nettohyödyn tuottajille. Esimerkiksi spontaanisti organisoitunut ihmisryhmä (Copiosiksessa ei ole yrityksiä) päättää rakentaa sillan Oulujoen yli. Tuotantohyödyke olisi puutavara ja teräspalkit sillan rakentamiseen mikä olisi heille tässä tapauksessa ilmaista. Tuotantohyödykkeen omistaja kuitenkin loppupäässä päättää luovuttaako hän tuotantohyödykkeen tälle ryhmälle tai ei. Hän arvioi sillanrakentajaryhmän, kuten sijoittajat nykyään. Onko sijoitus paras kohde rahoilleni? https://fi.wikipedia.org/wiki/Due_diligence
Copiosis innovaatio eroaa Zeitgeist-liikkeen visioimasta maailmasta eniten yksityisomaisuus kysymyksessä. Copiosis mallissa kaikki maailman resurssit olisi yksityisomaisuutta yksilöille. Alla lisää tästä aiheesta.
Copiosiksen peruspilari Nettohyötypalkkio
NBR eli nettohyötypalkkio (net benefit reward) on keskeinen osa Copiosis-järjestelmää. Se on eräänlainen raha- tai palkkiojärjestelmä. Copiosiksen kansainvälisillä nettisivuilla mainitaan NBR:n olevan välillä nykyiseen verrattuna erilainen rahajärjestelmä, välillä sen kiistetään olevan rahajärjestelmä ylipäätään. Siinä on joka tapauksessa sekä sellaisia piirteitä, joita löytyy erilaisista rahajärjestelmistä että sellaisia piirteitä, joita ei löydy mistään olemassa olevasta rahajärjestelmästä. Lienee makuasia kutsutaanko NBR:ää raha- vai palkkiojärjestelmäksi. Copiosis-järjestelmässä ihmisiä palkitaan NBR:llä sellaisesta toiminnasta, joka lisää ihmisten ja luonnon hyvinvointia. Tuolla NBR:llä ihminen voi sitten lunastaa itselleen luksustuotteita ja -palveluita. NBR:ää voidaan myöntää ainoastaan ihmisille, ei organisaatioille eikä yhteisöille. NBR:n perusperiaate on se, että mitä enemmän jokin ihmisen toiminta hyödyttää toisia ihmisiä tai luontoa, sitä enemmän hän saa tästä toiminnasta NBR:ää. Myös kysyntä ja tarjonta vaikuttavat palkkiona maksetun NBR:n määrään. NBR luodaan tyhjästä palkkion maksamisen yhteydessä.
Maksuorganisaatio
Maksuorganisaatio on osa NBR-palkkiojärjestelmää. Maksuorganisaatio on ainoa taho, joka voi suorittaa NBR:n maksamisen matemaattisen algoritmin datan pohjalta. Kyseessä ei ole mikään hallitus vaan ryhmä ihmisiä, jotka toimivat stigmergian periaatteiden mukaan. Vapaehtoisuuteen perustuvalla maksuorganisaatiolla on hyvin vähän valtaa ja heidän ainoa tehtävä on huolehtia siitä, että tuottaja saa oikeudenmukaisen palkkion teoistaan. Sori unohdin mainita, että maksuorganisaatio jakaa tietoa myös taloudesta, kouluttaa ihmisiä ja tiedottaa nettohyötypalkkio mahdollisuuksista kansalaisille.
Algoritmin eri muuttujat perustuvat kyseisen alan ammattilaisten keräämään dataan. Maksuorganisaatioon liittyminen on kaikille avointa. Paikalliset ihmiset päättävät, mikä heidän tutkimukseen perustuvaan dataan on ihmisten ja luonnon kannalta hyödyllistä ja kuinka he haluavat painottaa eri näkökulmia tässä asiassa. Paikallinen maksuorganisaatio toteuttaa tuota päätöstä maksaessaan NBR:ää. Maksuorganisaation työntekijät tienaavat tietysti myös oikeudenmukaisesta työstään palkkion ja pilliin viheltämisestä korruptio tapauksissa.
Kuka tahansa voi liittyä maksuorganisaatiooon ja saa siihen koulutuksen. Innovaation kehittäjän Perry Gruberin arvio on että maksuorganisaatio työllistää 2-3% kansalaisista. Kaikki eivät ole maksuorganisaatiossa täyspäiväisesti töissä ja organisaation ulkopuolisetkin voi halutessaan tarkkailla organisaation toimintaa.
Kun kuluttaja käyttää tietyn määrän NBR:ää saadakseen itselleen tietyn luksustuoteen tai -palvelun, kyseisen luksuksen tuottaja ei saa tuota määrää itselleen, vaan se lakkaa yksinkertaisesti olemasta. NBR siis katoaa sillä hetkellä, kun kuluttaja lunastaa sillä itselleen luksusta. Tuottajahan saa palkkionsa maksuorganisaation kautta sikäli, kun hänen toimintansa heidän mielestään hyödyttää joko ihmisiä, luontoa tai molempia.
Demo Projektit
Suurin osa ihmisistä vaatii konkreettisia todisteita ennen kun uskovat mihinkään mullistavaan ideaan. Copiosis pyrkii vastaamaan tähän.
Copiosis-innovaatiota on kokeiltu eri puolilla maailmaa. Copiosiksen kehittäjä Perry Gruber jakaa demoprojektit eri tyyppeihin (type 1-4). Esimerkiksi Yhdysvalloissa kokeiltiin NBR:n jakamista lastentarhassa. Vanhempia, jotka jollain tavalla loivat arvoa päiväkodin lasten tai muiden ihmisten hyväksi, saivat nettohyötypalkkiota. Tällä palkkiolla he saivat alennusta kalliisiin päiväkotimaksuihin ja muutamaan Copiosis-innovaatiota tukevaan yritykseen. Kaliforniassa Chicossa oli kokonainen kommuuni, joka kokeili myös nettohyötypalkkio-systeemiä. Yllämainitut demoprojektit olivat hyvin opettavaisia ja toimivat vähän aikaa, mutta hyytyivät sitten lopulta. Ihmisten selviytyminen normi työelämässä vei liikaa aikaa. Seuraavaksi demoprojekteihin otetaan mukaan yrityksiä, joiden tavoitteena on tehdä maksimaalista voittoa. Voitolla perustetaan iso omavarainen eko-yhteisö, joka alkaa elämään Copiosista (Type 4 project). Type 4 demo projecteja on tällä hetkellä Kreikassa ja Etelä-Afrikassa ja kohta myös Suomessa. Myös tietokonepeliä, lautapeliä ja netflix tv-sarjaa suunnitellaan parhaillaan. Gruber kertoo innovaation yllämainituista seikoista ja muistakin tulevaisuuden suunnitelmista uusimassa haastattelussaan.
Miettikää tilanetta, jossa jokin Suomen merkittävä säätiö, kuten Suomen Kulttuurirahasto, Keksintösäätiö, Svenska Kulturfonden, Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Sitra tai jokin muu vastaava alkaisi rahoittaa Copiosis-yhteiskunnan kokeilumallia Suomessa. Uutta yhteisöä ei tarvitse välttämättä perustaa. Riittäisi, että Suomen ekokylien omavaraisuusastetta, ruokatuotantoa ja energiariippumattomuutta nostettaisiin säätiön rahoilla huomattavasti. Pelkästään Livonsaaren yhteisökylän sekä Keuruun, Ähtärin ja Katajamäen ekokylien sisäinen lahjatalous voisi antaa hyvän esimerkin Copiosis-innovaation toimivuudesta maailmalle. Kokonaisen valtion siirtyminen Copiosis innovaatioon vaatisi lakimuutosta. Miten muut valtiot voisivat kilpailla Copiosis valtion kanssa kun työvoima ja tuotantohyödykkeet olisivat ilmaisia ja laatu parasta mahdollista????
"Demonstration project participants are reporting real, profound
psycho-emotional shifts I expected would happen, shifts that are
critical if humanity is to make the shift to this more prosperous,
beneficial and peaceful future. This is above all the most far-reaching
result to date." -Copiosis an introduction 2nd edition
Suomeksi sanottuna kun muutamme yhteiskunallis-taloudellista järjestelmää muuttuu myös ihmisten käyttäytyminen.
Rahan loppu ja NBR:n alku
Siirryttäessä raha- ja markkinatalousjärjestelmästä Copiosis-järjestelmään yksityisten ihmisten olemassaoleva kiinteä omaisuus jää heille itselleen. Tämän lisäksi tuon omaisuuden arvo arviodaan ja maksetaan omistajille NBR:nä 1 dollari = 1 NBR. Omaisuuden omistaja, tai paremmin sanottuna haltija, saa itse päättää haluaako hän tienata NBR:ää tarjoamalla omaisuuttansa myös muiden hyödynnettäväksi. Myös rahavarat jäävät ihmisille itselleen NBR:ksi muutettuna. Yritysten arvo ja omaisuus maksetaan omistajille NBR:nä. Yrityksen omaisuus siirtyy sen jälkeen sellaiselle yrityksen toiminnassa mukana olevalle henkilölle, jolle niiden omistaminen parhaiten sopii. Esimerkiksi ison korporaation johtaja ei voi mitenkään hallinoida kaikkea omaisuuttaan itse niin hänen kannalta on järkevää antaa se jollekkin muulle. Esimerkiksi puutavaratoimitusfirman trukkikuski omistaa trukin jolla pyrkii maksimoimaan NBR:nsä. Kaikki velat mitätöidään ja velkojien saatavat maksetaan heille NBR:nä. Näitä kaikkia yllämainittuja kutsutaan legacy NBR:ksi. Kirjan A new future can be ours sivulla 21 kerrotaan tarkemmin miten yritys-, yksityinen- ja julkinen- omaisuus korvataan omistajille ja hajautetaan yksityisille ihmisille.
Lisätietoa Copiosis-järjestelmästä saa täältä Copiosiksen Suomen osaston blogista ja liikkeen kansainvälisiltä nettsivuilta. Julkista keskustelua Copiosiksesta voi käydä Facebookissa Copiosis Social Groupissa ja Copiosis Finland sivuilla. Linkit kyseisille sivuille löytyvät ovat tässä alla.
Kirjallisuutta Copiosiksesta englanniksi voi ladata täältä. Erityisesti 56 sivuinen A new Future can be ours on hyvin inspiroivaa luettavaa. Mikäli innostut oikein kunnolla ota yhteyttä meihin.
"Our transition plan has been tested and used successfully by every
single successful innovator and market change agent. This is why I’m
convinced it will work." Perry Gruber
Perry on työskennellyt start up yritysten parissa. Hän tietää miten yritysmaailmassa luodaan menestystä ja käyttää samaa taktiikkaa globaalin kestävän yhteiskuntamallin luomisessa.
Joka kerta kun ostat jonkun
uuden tuotteen, uskot johonkin asiaan tai muutat käyttäytymistäsi
kuullessasi jostain paremmasta toimit kuluttajasopeutumisen ja
tuotekehityksen voiman alaisuudessa.
The new product or service is way better than the status quo. Whether
it’s iPhones, Teslas, Priuses, rap music, progressive lenses, electric
toothbrushes, spears, guns, machine guns, missiles, or drones, it’s all
the same Fundamental Change: Making Copiosis A Global Reality—make
something better, and get it in the hands of a passionate few. Give it
time, manufacture luck. Don’t give up, and you'll have majority
adoption. We know how to implement this strategy and we’re already producing results indicating early success.
Ajatellaan vaikka
Iphonea. Steve Jobsilla oli visio luoda jotain ihan uutta. Hän oli
intohimoinen tuotekehittelijä ja tiesi että ihmiset tulevat rakastamaan
hänen uutta puhelintansa. Hän tietää jo innovaation alkuvaiheessa että
hänen polttava intohimonsa itää lopulta täyteen kukkaan. Lopulta hän luo
iphonen joka oli pelkästään parannus jostain mikä jo oli olemassa
(puhelin).
Kuluttajat ihmettelevät että mistä ihmeestä
tämmöinen tuote yhtäkkiä ilmestyi markkinoille ja eivät käsitä että
takana oli vuosien innovaatio ja kehitystyö. Kuluttajat joko rakastavat
iphonea tai sitten vihaavat sitä. Jokainen ei alussa halua iphonea ja
vain muutamat ostavat sen heti ja ovat super innostuneita siitä (early
adaptors). He tykkäävät puhelimesta niin paljon että alkavat kertoa
siitä heti kaikille kavereillensa. He haluavat sydämmestään että tuote
nousee kaikkien ihmisten tietouteen.
They are people
like Timothy, who heard about Copiosis on the radio: “I currently see
Copiosis as one of the most strategically sound direct actions I can
spend effort on.” or Denver, who, after seeing Copiosis grow wrote: “I
really am glad that you connected with me in the beginning! I have a
good feeling that this project will see its way to fruition and that we
will be in better times within our lifetimes.”
Toiset ovat enemmän skeptisiä ja kyselevät nettiforumeilta muilta että mitä mieltä he ovat kyseisestä innovaatiosta.
Kuitenkin
lopulta Steve Jobsilla oli massiivinen ihmisarmeja kuluttajista
levittämässä sanomaa uudesta puhelimesta ja kuten tiedätte loppu onkin
täydellinen menestystarina.
"We’re not trying to make utopia with Copiosis. We’re making our current reality way better." Copiosis an Introduction 2nd edition, 84.
Yleisin kysymys minkä Gruber saa on että miten Copiosis yhteiskunta käytännössä luodaan. Pienen avauksen ja ymmärryksen jälkeen jopa skeptikoiden ennakkoasenne muuttuu ja monet näkevät ulospääsyn mahdollisuuden nykyisestä tuhoisasta kapitalismistä.
Meillä on suuri ja jalo haave. Muuttaa koko maailma kestävään yhteiskuntamalliin.
Copiosis yhteiskunnasta ei tule koskaan Utopiaa. Utopiassa kaikki ovat onnellisia ja ongelmia ei ole. Kyseessä ei ole mikään henngelinen valaistus kultti. Yhteiskuntaa jossa ei ole ongelmia ei ole olemassakaan. Copisis yhteiskunta ei myöskään ole ongelmaton, mutta huomattavasti parempi kuin nykyinen yhteiskuntamalli. Vaikka köyhyys ja itseään ja suuryrityksiä palveleva poliittinen koneisto häviää silti yhteiskunnassamme joku kärsii. Teemme suuria virheitä siirtymävaiheessa. Me olemme irrationaalisia, emotionaalisia ja välillä pahatuulisia toisin sanoen olemme ihmisiä.
Miehet eivät ymmärrä naisia ja naiset eivät hyväksy että pytyn kansi jätetään alas. Sairaudet ovat uhka ihmisille, kuten myös maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, tornadot ja tulvat elettiin me missä tahansa yhteiskuntamallissa. Ylikansottuminen, ympäristöongelmat ja rasismi ovat todellisuutta. Mielenvikaisia ihmisiä tulee myös olemaan.
Mikään yhteiskuntamalli ei pysty näitä ongelmia täysin ratkaiseen. Copiosis yhteiskunnassa käsitellään yllä mainittuja ongelmia huomattavasti järkevämmin kuin kapitalistisessä yhteiskunnassa.
Mitä jos haluat lähteä kanarian lomalle ja sinun kumppanisi nettohyöty palkkiotilisi saldo ei siihen riitä? Entä jos haluat uuden luxus sähköauton? Luottokuntaa tai pankkilainaa ei ole olemassa. Sun on vaan hyväksyttävä että välitöntä tyydytystä ei uudessa maailmassa ole. Tämmöisiä ongelmia ei nykysysteemissä tule vastaan.
Mitä jos sulle tulee yhtäkkiä aivan päälikkö idea jonka haluaisit toteuttaa? Nyky-yhteiskunnassa sun pitäisi palkata työryhmä tekemään unelmistasi totta. Copiosis yhteiskunnassa sun pitäisi vakuuttaa ja suostutella muita työskentelemään sun kanssa.
Kun homma kusee nykyisessä systeemissä löytyy aina syntikpukkeja. Hallitus vaihtoon, super rikkaiden salaliitto, kokoomuslaiset eivät näe ekosysteemien tuhoa ja elävät harhamaailmassa, yritysjohtajat olisivat voineet Talvivaaran sotkut estää jne...
Copiosis yhteiskunnassa et voi syyttää ketään jos jokin menee väärin. Ei ole presidenttiä, politiikkaa eikä virkamiehiä. Jos oot töissä jossain yrityksessä, joka tuottaa vaikka lääkkeitä ihmisille, olet siellä vapaehtoisesti etkä sen takia että tienaisit rahaa. Jaat vastuun siitä mitä organisaatio tekee. Jos et pidä siitä mitä organisaatio tekee sulla on kolme vaihtoehtoa: korjata epäkohta, lähtä kävelemään yrityksestä tai hyväksyä asia niinkuin se on.
Lakeja ei olisi. Tämä on hyvin vaikea käsittää nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset ovat tottuneet siihen että heille kerrotaan mitä saa tehdä ja mikä ei suvaita. Tuleekin aika, jossa ihmisten on itse ajateltava mikä on oikein ja mikä on väärin. Kansalaisen on huomioitava että joka asia jonka hän tekee vaikuttaa hänen nettohyöty palkkioon ja hänen omaan maineeseensa. Ihmisten on oltava huomaavaisia ja heidän tekonsa harkittuja että he maksimoisivat nettohyöty palkkionsa Copiosis järjestelmässä.
Miettikääpä vaikka poliisia joka seisoo Talvivaara mielenosoituksessa eduskuntatalon edessä ja pitää kuria rötösteleville aktivisteille. Hän voi hyvin olla sitä mieltä että Talvivaara on Suomen kautta aikojen huonoin investointi ja olla vielä ympäristösuojelija. Hän kuitenkin "tekee vaan työnsä" koska pelkää menettävänsä sen jos liittyy aktivisteihin. I was just doing my job ei ole mikään tekosyy Copiosis yhteiskunnassa. Kukaan ei pakota sua tekemään yhtään mitään. Teet työtäsi koska valitsit sen omasta tahdostasi. Intohimosi tätä työtä kohtaan toi sinut tähän asemaan. Et tee sitä pelosta että et selviäisi ilman sitä kuten kapitalismissä.
Miten perinnönjako toimii Copiosis yhteiskunnassa? Mitä jos isäsi oli huippu tiedemies joka keksi että kestävä eläintuotannon perustuu liikkuvaan laumaan kuten preioilla aikoinaan (Alan Savoryn teoria). Isäukkosi tili olisi täynnä NBR, muttei ei ei..se ei siirtyisi hänen lapsilleen. Nettohyöty katoaisi kuin tuhka tuuleen isäsi kuoltua. Isävainaa olisi voinut elinaiakanaan antaa lapsilleen niin paljon luxus esineitä ja palveluita hänen elinaikanaan kun hän haluaisi. Isän fyysisen omaisuuden lapset perivät, mutta nettohyöty palkkio on henkilökohtainen.
Tiivistettynä:
Copiosis yhteiskunta olisi selvä parannus ihmisten elinolosuhteisiin, elämäntapaan, turvallisuuteen, terveyteen jne verrattuna nyky-yhteiskuntaan. Ongelmat, huolet, mustasukkaisuus, kateus, ikävyydet ja riski ennenaikaisesta kuolemasta kuuluvat myös Copiosis järjestelmään.
Artikkeli on vapaa käännös kirjasta Copisis an Introduction 2nd edition.
Etsimme ammattikääntäjää tiimiimme.
"Things will never change unless someone takes action to start that change."Perry Gruber
Ymmärrettyäsi, että Copiosis-innovaation käyttöönotto on aikakaudemme
välttämättömyys, huomaat nykyisen rahajärjestelmään perustuvan
ajattelumallin tarpeettomuuden. Perehtymällä syvällisesti innovaatioon
huomaat kuinka pitkälle ajateltu ratkaisu on. Tulevien sukupolvien elämän
turvaaminen on mitä jaloin elämäntehtävä ihmiselle.
Mitä tekisit jos raha ei olisi esteenä, eikä sinun ei tarvitsisi tienata elantoasi? Saisit valita työn, joka inspiroisi sinua eniten ja jota haluaisit tehdä aamuisin, kun heräät? Miten nauttisit elämästäsi joka hetki?
Mitä näet itsestäsi, kun katsot peiliin aamulla? Näetkö omat puutteesi vai vahvuutesi? Vyötäröni on liian paksu, minulla on mustat silmänaluset, nenän päässä on finni ja näytän väsyneeltä, mitenhän selviän tästäkin päivästä? Vaihtoehtoisesti: jumalauta meikä on maailman komein jätkä ja muutan maailmaa omilla parhailla puolillani. En malta odottaa, että pääsen ilmaisemaan itseäni.
Perry Gruberin mukaan suurin osa ihmisistä kuuluu tuohon ensimmäiseen kategoriaan. Tämä jokapäiväinen itsensä vähättely johtaa siihen, että emme koe olevamme kykeneviä yksilöinä muuttamaan maailmaa sellaiseksi, kuten sen haluamme olevan.
Tämä itsensä vähättely on juuri se perimmäinen syy, miksi turvaudumme voittajiin, karismaattisiin johtajiin ja yritysmaailman sankareihin yhteiskunnassamme ja luulemme, että heillä on yhteiskuntamme ongelmiin ratkaisut. Käännymme näiden ihmisten mielipiteiden puoleen siitä, miten pitäisi ajatella, mitä pitäisi tehdä, miten ajatella eri asioista, mitä rakastaa, mitä vihata jne.
Jokaisella ihmisellä on heikot puolensa. Ainoa mikä erottaa yhteiskunnassamme korkeassa asemassa olevat ihmiset tavallisista tallaajista on, että he näkevät aamuisin peilissä parhaat puolensa ja johtavat itseänsä niillä. He eivät muuten eroa meistä muista mitenkään. Meillä on myös kyky hyödyntää parhaat puolemme. Robin Sharman fiktionaalisessa kirjassa Lead without a title tuodaan tämä hyvin esille. Nyky-yhteiskunnassamme luovumme vallastamme karismaattisille johtajille, ja luulemme, että he voisivat kääntää kurssin.
Voimmeko odottaa, että johtavassa asemassa olevat ihmiset pelastavat yhteiskuntamme ja ihmislajin romahtamisen? Ymmärtävätkö he realiteetit, missä mennään ja miten suunta muutetaan parhaalla mahdollisella taktiikalla? Onko heillä teknistä tietotaitoa ratkaista ongelmiamme? Ovatko he tietoisia ratkaisusista kuten permakulttuuri, commons, talousdemokratia? Onko heillä aikaa opiskella ratkaisuja?? Palvelevatko he vain vallitsevaa asiantilaa ja business as usual-ajatusta?
Valtaeliitin, kuninkaiden, sekä uskonnollisten ja taloudellisten johtajien aika on ohi! Hierarkinen valtarakenne on ohi.
Ihmiskuntamme on valmis muutokseen. Tämän todistaa suuret mielenosoitukset, kuten Arabikevät ja Occupy-liike kaduilla ympäri maailmaa. Edes näin suuret mielenosoitukset eivät ole keränneet tarpeeksi muutosvoimaa, jota maapallon kansalaiset vaativat. Valtaeliitti on hyvin tietoinen massademonstraatioista ja he ovat todella taitavia neutralisoimaan niiden vaikutukset. Valtamedia ei uutisoi aiheista riittävän laajasti ja jo muutaman vuoden päästä massiivinen kansannousu on unohtunut ihmisiltä . He eivät enää usko, että suurmielenosoitukset muuttavat mitään.
Oulun Kallioparkin rakentaminen on hyvä esimerkki. Suurin osa Oululaisista vastusti hanketta. Kaksi nykyistä parkkihallia oli tutkimusten mukaan puolityhjiä ja Oulun kaupungintalolla järjestettiin mielenosoitus. Ihmiset ovat todella väsyneitä suuryrityksiä palveleviin päättäjiin. Mielenosoituksessa oli alle viisikymmentä ihmistä.
"The era of effective organised resistance is over too" -Perry Gruber
Copiosis tulee muuttamaan kaiken. Tämä nerokas järjestelmä tulee palvelemaan kaikkia maapallon ihmisiä mukaanlukien valtaeliitin. Ihmisten ymmärettyä kuinka innovaatio luo puitteet uuden yhteiskuntamallin kehitykseen sitä on vaikea kenenkään vastustaa. Ennakkoluuloista luopumalla ja innovaatiota opiskelemalla jokainen maapallon asukas voi itse tulla siihen johtopäätökseen, että Copiosis yhteiskuntamalli on huomattavasti parempi kuin nykyinen. Hyvin pieni osa valta-eliitistä nauttii vallasta ja muiden alistamisesta, mutta arvioisin että suurin osa rikkaista ihmisistä kannattaa siirtymistä parempaan yhteiskunnallis-taloudelliseen malliin.
Siirtymävaiheessa kukaan ei häviä mitään. Jokainen saa pitää omaisuutensa, vaikka rahan valta ja korruptiomahdollisuudet riisutaan. Siirtymävaiheessa kaikki omaisuus muutetaan virtuaalivaluutaksi, josta voit lukea artikkelin lopusta. Rikkaat ovat edelleen rikkaita, mutta jokainen aloittaa elämänsä samalta lähtöviivalta perusturvan ollessa saatavilla kaikille. Siirtymävaiheessa raha, valtioiden hallitukset ja rahoitusmarkkinat tulevat häviämään sekä kaikki velka mitätöidään, joka tulee ilmi kun jatkat lukemista. Rahan korvaa uusi virtuaalivaluutta jota ei voi siirtää henkilöltä toiselle. Epämoraalisista ja epäeettisistä teoista ei voi maksaa kenellekkään.
Miettikääpä Star Trekkiä. Siinä maailmassa kaikki ihmiset ovat huipputerveitä. He eivät maksa mitään joukkoliikenteestä, ruoasta, vaatteistansa tai henkivakuutuksesta (perusturva on ilmainen). Sarjan kaverit ovat aivan mielettömän innoissaan jokaisesta pienemmästäkin asiasta, jonka he tekevät. "Meidän on löydettävä litium-kristalli. Mennään ja asutetaan tuo planeetta". Tässä maailmassa jokainen voi tehdä sitä, mistä tykkää ja esimerkiksi masennus on todella harvinaista, ilmansaasteita ja liikenneruuhkia ei ole. Jokainen on tyytyväinen elämäänsä, heidän työtänsä arvostetaan, eikä kukaan ole kateellinen toisten tehtävistä, koska voi itse valita sen, miten haluaa palvella yhteiskuntaa.
Alla lainaus Perry Grugerin kirjasta, Copiosis An Introduction 2nd. ed.
"As I grew older, they moved from television to the Silver Screen. Then, as they moved on with Jean-Luc Picard and his Next Generation, me and thousands of others realized the same thing: that we could created a society that produced the USS Enterprise. We could produce a society that’s beyond war, beyond hunger and crippling wealth disparity. The difference between how I saw it and others saw it was, the solution must allow everyone to benefit, meaning, even the wealthy had to get more of what they wanted. That made wealth redistribution a no-no.
Human beings - including you dear reader - are the Source through which inspiration, creativity, and whole new worlds are created. What I knew deep in my heart was humanity has the ability to create the Star Trek world - where no one worried about or had to pay for their clothing, medical care, food and such; where people are pursuing their passions and as a result the world and society are far better off.
The future world I saw in Star Trek could be our world. We could create that television/bigscreen reality right now. I knew we already had much of the technology needed. We only needed a system that would unleash human willpower, willpower borne of hope, inspiration, big ideas and unrealistic expectation. I became more and more excited knowing I would see a transition begin, likely within my lifetime. It would be a transition where humanity would come together and begin a new civilization on Earth that mirrored what I saw on Star Trek. I didn’t realize I could play a part in that transition.
Saman vision yltäkylläisyydestä ja "utopistisesta"nykytekniikalla mahdollistetusta maailmasta on luonut Jaque Fresco Venus-projektillansa. Frescon jalanjälkiä seuraa myös vastaperustettu The Brazil Project. Aivan valtavan taustatyön on myös tehnyt Peter Joseph, joka on luonut Zeitgeist-dokumenttielokuvat, joissa ihmiskunnan potentiaali tuodaan esille ja selvitetään, miten kapitalismi ja rahatalous on melkein jokaisen yhteiskunnallisen ongelman taustalla. Peter julkaisee uuden filmin InterReflecions vuonna 2017. Suomen Zeitgeist-liike on luonut myös yhteiskuntakriittisen dokumentin Ajan Henki, joka käsittelee samoja aiheita, kuin Zeitgeist-filmit.
"They are the same thing" -Perry Gruber.
Copiosis ei eroa mitenkään Zeitgeist Movementin, Star Trekin tai Venus-projektin luomasta maailmankuvasta. Itseasiassa Copiosis innovaatio ei olisi koskaan syntynyt ilman näiden järjestöjen luomia mielikuvia maailmasta, joka olisi jo nykyteknologialla mahdollista saavuttaa. Myös Larry Masonin novelli Invisible Hand on inspiroinut Copiosis järjestelmän kehittämistä. Invisible Hand kirjan ja äänikirjan voi ladata ilmaiseksi täältä. Copiosis on ensimmäinen askel kohti yltäkyllisempää ja onnellisempaa maailmaa: jokaiselle ihmiselle, eläimelle ja ekosysteemille planeetallamme.
Eri maiden Zeitgeist-liikkeet järjestävät vuosittain Z-päivän, jonka tarkoituksena on levittää ihmisille täysin uutta ajattelutapaa. Suomen liike järjesti Z-päivän maaliskuun puolessavälissä ja kansainvälisen liikkeen päätapahtuma oli tänä vuonna pääsiäisenä Ateenassa.
Acropolis
Ateenan luennosta nousi kaksi ylitse muiden. Perry Gruberin esitelmä siitä, miten resurssipohjaiseen talouteen siirrytään pikkuhiljaa kenekään tarvitsematta luopua mistään, sekä Rich Penneyn esitelmä uusiutuvien energiavarojen potentiaalista. Penney on kirjoittanut scifi-novellin, joka käsittelee Resurssipohjaista taloutta. "Ihmiset ovat aina kertoneet tarinoita" sanoi Penney Ateenasssa.
Zeitgeist-liikkeellä ei ole ollut konkreettista ideaa, miten maailma saadaan siirtymään ekologisesti kestävään yhteiskuntamalliin, josta rahan käyttö häviää täysin. Zeitgeist-liike painottaa hyvin vahvasti tiedottamista, yhteiskunnan
perimmäisten ongelmien syiden ymmärtämistä sekä uuden ajattelutavan
omaksumista. Peter Josephia ei kiinnosta mikä ideologia muuttaa ihmisten ajattelumallia kestävämpään suuntaan. Tässä videossa hän kertoo ihmisistä, jotka eivät ole koskaan kuulleet koko z-liikkeestä, mutta ajattelevat samalla lailla. Venus Projectia Joseph kritisoi, koska se ei tuo ulos ajattelutapaa vaan enemmänkin instituutiota jota Venus Projecti edustaa. Z-liikkeen esilletuoma ajattelumalli on kaunis, kestävä ja teknisesti mahdollinen, mutta käytännön ensimmäiset askeleet puuttuvat. Mitään suunnitelmaa siitä, miten yksityinen varallisuus korvataan omistajilleen ei Gruberin mukaan Z-liikkeellä myöskään ole. Nyt vaikuttaa vähän siltä, että Masterplan nimeltään Copiosis, on se ensimmäinen askel. Lahjatalouteen tanssitaan kapitalismia hyödyntäen, joka johtaa lopulta ihmisten arvomaailman muuttumiseen.
Siirtyessämme tähän yhteiskuntamalliin ei kukaan häviä mitään, eikä kenenkään tarvitse luopua mistään, vaan markkinointiterminologiaa käytettäessä kyseessä on win-win-tilanne. Copiosis-mallia on kokeiltu jo Kaliforniassa ja Oregonissa eräiden yhteisöjen keskuudessa. Lue artikkeli Copiosis järjestelmään perustuvasta yhteiskunnasta täältä.
"Demonstration project participants are reporting real, profound psycho-emotional shifts I expected would happen, shifts that are critical if humanity is to make the shift to this more prosperous, beneficial and peaceful future. This is above all the most far-reaching result to date."
-Copiosis an introduction 2nd edition
Ateenan tapahtumien puhujien esittelyä. Alimpana Copiosiksen perustaja Gruber.
Copiosis-järjestelmässä ei ole rahaa, velkaa tai rahoitusmarkkinoita. Rahan sijasta ihmiset palkitaan heidän hyvistä töistään muille ihmisille, eläimille, ekosysteemille ja ympäristölle. Planeettamme kaikille asukkaille turvataan perustarpeet, kuten ruoka, asuminen, vaatetus, koulutus ja terveydenhuolto täysin ilmaiseksi. Kukaan ei maksa kenellekään mitään tehdystä työstä, toisin sanoen raha ei vaihda omistajaa eikä toimi enää vaihdon välineenä.
Yhteiskuntaa hyödyttävää työtä arvostetaan ja siitä palkitaan. Kaikille avoin maksuorganisaatio laskee avoimen lähdekoodin algoritmin avulla palvelun tai esineen arvon tuottajan kanssa yhteistyössä. Näillä palkkioilla ihmiset voivat lunastaa "luxus"- esineitä tai palveluita, mitkä eivät kuulu perusturvaan. Pankkitilit korvataan palkkiotileillä. Organisaatioita ei voi palkita, vain pelkästään oikeita ihmisiä.
"Copiosis promises to eliminate money, debt, government, corporations, banks, financial markets and most crime, freeing people from earning a living, while at the same time freeing individuals to pursue their passions, whatever they are." -Copiosis An Introduction 2nd edition
Copiosis-yhteiskuntajärjestelmässä jokainen ihminen maapallolla voi tehdä sitä, mitä hän itse haluaa. Ainoana kriteerinä on, että teosta hyötyy muut ihmiset, luonto ja maapallon resursseja käytetään järkevästi. Kuvitelkaapa, mikä motivaation ja inspiraation täyttämä maailma siitä tulee. Maslowin hierarkian korkein taso, eli itsensäilmaisu, on jokaisen helpompi päästä kun nyky-yhteiskunnassa.
Idean kehittäjän haastattelu yllä. Suosittellaan kuunneltavaksi esimerkiksi hiihtolenkin aikana:)
Copiosis-järjestelmässä on kolmea erilaista toimijaa:
1. Tuottajat (perusturvan takaajat, tuotantohyödykkeiden tuottajat ja luksusesineiden tuottajat)
2. Kuluttajat
3. Maksuorganisaation työntekijät, sisäiset- ja ulkoiset tarkkailijat ja lautamiehet (nykyiset valtion virkamiehet, hallitukset, byrokraatit ja kaikki ihmiset jotka keräävät dataa, kuten tutkijat, analyytikot, ohjelmoijat jne.)
Miten sitten motivoidaan ihmisiä luomaan maailmaa, jossa joka ikiselle ihmisille turvataan perustarpeet? No palkkioilla luxusesineihin tai palveluihin tietenkin!
"People want luxuries, in order to consume a luxury you can only be rewarded" -Perry Gruber
Copiosis-järjestelmän palkkioita kutsutaan net-benefit rewardeiksi (NBR), nettohyöty-palkkioksi. Nettohyöty-palkkion laskee avoimen lähdekoodin algoritmi, jossa on useita eri muuttujia. Maksuorganisaatio syöttää tutkittua avointa dataa algoritmiin jonka jälkeen algoritmi laskee jokaisen teon arvon.
Juoksukenkien valmistaja luopuu yhdestä parista kengistänsä kuluttajalle. Kenkien valmistajan positiivisista vaikutuksista yhteiskuntaan vähennetään kenkien negatiivinen vaikutus (esim. ympäristön saastuttaminen, niukkojen resurssien käyttö jne) Ihmisten palautteella on myös merkitystä kenkävalmistajan NBR:n määrään. Kenkävalmistaja luonnollisesti pyrkii valmistamaan parhaat mahdolliset kengät ympäristön huomioon ottaen, toisin kuin nykyisessä markkinataloudessa, jossa voiton maksimointi menee kaiken edelle. Tuottaja haluaa itselleen tietenkin maksimi NBR joka motivoi häntä kehittämään kenkiä entistä paremmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi kuluttajalle. Nykyiset ongelmat kuten suunniteltu vanheneminen (planned obsolesence) ja huonolaatuiset kiinalaiset tuotteet häviävät siirryttyessä Copiosis-yhteiskuntamalliin.
Copiosis yhteiskunnassa eettinen kuluttaminen ei ole enää kuluttajan vastuulla vaan pikemminkin tuottajan. Vain positiivisestä nettohyödystä palkitaan. Lapsityövoimaa käyttävän tuottajan on mahdotonta päästä plussan puolelle..
Kenkien saajan NBR (maksuorganisaation ja valmistajan asettama arvo) häviää hänen tililtänsä kuitenkaan kenkävalmistajan sitä saamatta. Kyseessä ei siis ole osto, mikä on aluksi vähän vaikea ymmärtää. Nettohyöty-palkkiota ei voi siirtää, eikä sitä voi vaihtaa ihmisten välillä. Se on myös täysin virtuaalinen, toisin sanottuna numeroita sinun NBR -tililläsi. Nettohyöty-palkkio on tavallaan kuin lahja.
Maksuorganisaatio siirtää nettohyöty-palkkion tilillesi, kun tuotteen tai palvelun kaikki seuraukset tiedetään. Isommissa projekteissa tämä saattaa kestää jopa vuosia, mutta koska perusturva on kaikille ilmaista, asialla ei ole mitään hengenhätää. Kuvitellaan että Keijon kesämökin järvi on pahasti saastunut lähiseudun karjatalouden typpi- ja fosforipäästöistä. Kesäisin järvessä lilluu sinilevää. Keijo päättää rakentaa lautan, jossa kelluu heinäpaaleihin ympättyä osterivinokasrihmastoa. Rihmasto kiskoo pitkin kesää ylimääräistä ravintoa järvivedestä ja lopulta syksyllä tuottaa ravinnerikkaita sieniä.
Keijo kerää sienet ja paistaa ne naapurin Jorman ruoholla syötettyjen lehmien voilla. Vapaehtoisista koostuva, open-source maksuorganisaatio syöttää dataa Jorman voin tuotannosta algoritmiin joka laskeejorman NBR palkkion. Järven sienipuhdistus jatkuu seuraavana kesänä ja vielä kolmantenakin kesänä. Kolmannen vuoden jälkeen kun järvi on puhdistunut, maksuorganisaatio laskee Keijon nettohyöty-palkkion. Keijon ei tarvitse odottaa "palkkapäivää" koska hänellä on jo perusturva turvattuna. Järven kaikki asukkaat ovat hyötyneet Keijon toimista ja hän on jopa tuottanut niin paljon sieniä, että on jakanut niitä naapureillensa (++NBR). Keijo kalastaa myös nykyään järvellä, josta hän saa NBR:ää kunnes puhdistusoperaation seuraukset on arvioitu.
Yllä oleva video on hyvin vaikeasti ymmärrettävä, mutta uusi animaatio on tulossa lähiaikoina.
Mietitään mansikkatilaa heinäkuun helteillä. Mansikanpoimjia helpottaa mansikkatilan omistajaa poimimalla mansikoita hänelle. Mansikanpoimjia on luonut arvoa mansikkatilan omistajalle, sekä yhteiskunnalle. Hän on siis ansainnut nettohyöty-palkkion. Hän voi käyttää palkkiota lunastaakseen luksus-esineen, kuten esimerkiksi gourmet-aterian tai jonkin hienon vaatekappaleen.
"When the planet and people are better off...you receive a reward" -Perry Gruber
Entäpä työt joita kukaan ei halua tehdä, kuten viemärin puhdistaminen tai vaikka roska-auton ajaminen? Heidän työpanosta arvostetaan enemmän, jolloin he saavat todella ison nettohyöty palkkion. Iso nettohyötypalkkio todennäköisesti motivoi ihmisiä tekemään ei niin mukavia töitä.
Perusturva on tässäkin asiassa avainasemassa. Ihmiset voivat keskittyä yhteiskunnan hyvinvoinnin luomiseen kun ei tarvitse miettiä että mistä saada rahaa ruokaan, vuokraan, laskujen, terveydenhuoltoon tai siihen tärkeimpään eli opiskeluun.
Nettohyötypalkkio motivoi myös lukemattomia Pelle Pelottomia pohtimaan miten roskaa vähennetään ja viemärijärjestelmän puhdistaminen automatisoidaan tai korvataan paremmalla teknologialla. Copiosis järjestelmässä, joka ikinen pakkaus voidaan esimerkiksi tuottaa hampusta tai muusta maatuvasta materiaalista ja viemärijärjestelmät voidaan muuntaa huippumoderneiksi multaa tuottaviksi, hajuttomiksi kuivakäymälöiksi joista virtsa otetaan talteen maatalouden käyttöön. Radioaktiivisen fosforilannotteiden louhinta loppuu Marokossa kun ihmiskunnan ei tarvitse pohtia enää mitä virtsan talteenotto maksaa.
Miettikääpä sitä Pelle Pelotonta, joka vapauttaa roskakuskit ja viemärinpuhdistajat tekemään muita luovia töitä ihmiskunnan hyväksi kun muovi on korvattu maatuvilla pakkauksilla ja viemärijärjestelmistä luovuttu? Pellen palkkiotili on pullollaan NBR:ää keksinnön jälkeen. Ihmiskunnan pahin virhe, vesivessa, on korvattu kestävällä, hajuttomalla ja multaa tuottavalla kuivakäymälä teknologialla ja radioaktiivisen fosforin louhinta loppuu täysin kun virtsa jalostetaan kasvien käyttöön. Livonsaaren kyläyhteisössä on vesivessa kieletty uusrakentamisessa.
Mitä tämmöisen teknologian implementaatio maksaa??? Tämä kysymys jää historiaan. Kysymys on paremminkin onko meillä teknologiaa ja tietotaitoa saatavilla ongelman ratkaisuun?
Automatisointi kasvaa huimaa vauhtia ja näitä ikäviä töitä ei kenenkään enää tulevaisuudessa tarvitse tehdä. Yhteiskunta muuttuu radikaalisti, kun voiton maksimointi poistetaan ja tavarat tehdään parhaalla mahdollisella teknologialla ja tietotaidolla.
Kuvitellaan että Yli-Iin kokoisen kylän asukkaista suurin osa siirtyy siirtyy rahattomaan talouteen. Yli-Iistä löytyy vain yksi hyvin koulutettu puuseppä, eikä kukaan muu kylässä halua tehdä puusepän töitä. Puuseppä ei tee mielellään puusepän hommia, koska hän on myös musiikinopettaja ja haluaisi työskennellä mielummin musiikinopettajana. Kuitenkin puusepän töille on kysyntää, joten puuseppä tekee työnsä. Hän saa enemmän nettohyöty-palkkiota niin kauan, kuin joku toinen tarjoaa myös puusepän palveluja. Puuseppä käyttää paikallista luomusertifioitua puuta ja ekologista liimaa, joka nostaa myös hänen nettohyöty-palkkiota.
Huikeinta Copiosis-yhteiskuntamallissa on, että kenenkään ei tarvitse luopua yksityisomaisuudestaan. Rikkaiden ihmisten omaisuus arvioidaan ja muutetaan net benefit rewardeiksi, jonka jälkeen omaisuus on kaikkien hyödytettävissä. He ovat enemmänkin omaisuuden haltijoita kuin omistajia. Haltijan ei tarvitse antaa kenenkään hyödyntää omaisuuttaan mikäli hän ei halua, mutta jää silloin palkkiotta.
Mietikääpä Neuvostoliittoa mitä siellä tapahtui kun yksityisomaisuutta ei kommunismissä suvaittu. Opiskelija kommuunin jääkaappi on toinen hyvä esimerkki. Koska jääkaappi on yhteinen ja jokaisella on siellä omat ruokansa, jää se monesti siivoomatta. Eko-kommuunissa, jossa kaikki on yhteistä ja asukkaiden ajatusmaailma luontoa ja ihmisiä kunnioittava olisi kollektiivinen jääkaappi todennäköisesti hyvin erinnäköinen. Copiosis järjestelmässä yksityisomaisuus kollektivoidaan, mutta silti joku hoitaa sitä kuin omaansa.
All property in Copiosis is privately owned, and decisions are made at the individual level.No one tells anyone else what to do, unless the
people involved agree to such a relationship. The factors of production are owned by individuals. No two people can share ownership of
anything.
Kaikki yksityinen ja valtiollinen velka mitätöidään ja velkojat pidetään tyytyväisinä korvaamalla velan (nykyarvo) määrä nettohyöty-palkkioilla. Esimerkkinä perheyritys, joka on tehnyt monia sukupolvia töitä, jotta heidän firmansa menestyisi ja ovat lopulta pääseet hyville tuloille. He eivät luopuisi omaisuudestaan ilmaiseksi nykyajattelumalilla, vaikka aavistaisivat, että suurin osa ihmiskunnan ongelmista ratkeaisi siiryttyessä resurssipohjaiseen talouteen.
Copiosis International ja Copiosis Finland ovat keskustelleet, että pitäisikö ansaittu nettohyöty-pakkio (accrued NBR) erottaa siirtymävaiheen omaisuuden muutosta virtuaalivaluutaksi )Legacy NBR). Esimerkiksi Shellin Nigeran osaston johtaja ei välttämättä ole tienannut omaisuuttaan rehellisin ja eettisin keinoin. Copiosis ei ota kantaa siihen miten ihmiset ovat tienanneet omaisuutensa kapitalismin aikakautena. Meistä jokainen on joutunut elämään epäreiluilla pelisäännöillä ja osa on pärjännyt siinä paremmin kuin toiset.
Copiosis yhteiskuntajärjestelmässä perheyrityksen omaisuus arvioidaan ja muutetaan NBR:ksi. Yrityksen arvo on nyt siis maksettu omistajalle jolloin yritys vapautuu kaikkien halukkaiden käyttöön. Ne henkilöt, jotka haluavat työskennellä siellä voivat näin tehdä. Voi hyvinkin olla että yrityksen entinen johtaja kokee palvelevansa ihmiskuntaa paremmin esimerkiksi maksuorganisaation työntekijänä ja päättää vaihtaa alaa. Hän voi myös päättää olla tekemättä yhtään mitään NBR-tili pullollaan. Copiosis yhteiskuntamallissa kuitenkin ihmisen hyvät teot ja sosiaalinen maine palkitaan, joka varmasti motivoi ihmisiä antamaan parhaan panoksensa. Ihmiset tulevat onnelliseksi kun kokevat tekevänsä jotain merkityksellistä, josta Arto Salonen puhuu tässä videossa hienosti. Julkisen ja yksityisen omaisuuden hajauttaisesta kerrotaan tarkemmin tässä blogipostauksessa sekä vuoden 2017 alussa julkaistussa kirjassa A new Future can be Ours, joka on ladattavissa ilmaiseksi täältä.
Copisis-ydinporukka joka tällä hetkellä koostuu muutamasta ihmisestä. He kehittävät nettohyötysuhteen algoritmi-ohjelmistoa, josta on jo kuudes versio menossa. Algoritmin softa tulee tulevaisuudessa kaikille näkyviin ja kuka tahansa voi kehittää sitä paremmaksi. Mikäli maksuorganisaation työntekijä tai joku ulkopuolinen henkilö huomaa epäkohdan algoritmissä tai raportoi korruptiosta hänet palkitaan. Kapitalismissä ilmiantajalla ei ole kovin helppoa, kuten olemme huomanneet Edward Snowdenin tapauksessa.
Algoritmiä on kokeiltu kahdessa pienessä yhteisössä, josta mainittiin yllä. Palkkioita jaettiin algoritmia hyödyntäen 30 000 NBR:n verran. Maksuorganisaation ainoa ydintehtävänä on laskea nettohyöty-palkkioalgoritmia hyväksikäyttäen ja pohtia, miten paljon hyvät teot hyödyttävät muita ihmisiä ja maapalloa. Maksuorganisaatio ei ole mikään valtio tai viranomainen.
Peter Josephin luneto tulee lähiaikoina Youtubeen. Oli aika masentavaa kuunneltavaa, mutta on hyvä tiedostaa mihin kapitalismi johtaa. Kuvassa Hollannin TZM Gilbert Ismael, joka oli päävastuussa Kreikan tapahtumien valmistelussa. Suurin osa yhteiskunnallisista ongelmista johtuu juuri rahaan perustuvasta yhteiskuntamallista ja sen psykologisista seurauksista.
NBR-algoritmi[NBa=PDB+(CB+EB)] pohjautuu perin yksinkertaiseen kaavaan, jossa ynnätään tuotannon tarpeen määrä(PDB)hyötyihin kuluttajille (CB), sekä ympäristövaikutuksiin (EB). Tuotannon tarpeen määrä (PDB) saadaan vertailemalla tuottajien aktiivisuutta, kysyntää ja resurssien riittävyyttä. Tässä huomioidaan myös tietotaidon niukkuus, joka lisää arvostusta kun taas niukkojen fyysisten resurssien käyttö nähdään negatiivisena tekijänä.
Hyöty kuluttajille (CB) mitataan subjektiivisista tyydytyksistä ja objektiivisista hyödyistä. Molemmat nostavat NBR-arvoa. Ympäristövaikutukset (EB) sisältävät yhteiskunnalliset (S), ympäristön(S(E)) ja ihmisten (S(H)) saamat hyödyt. Yhteiskunnalliset hyödyt näkyvät vaikutuksina ihmisiin, kuten naapurusto, yhteisö, alue, jne. Ympäristövaikutukset otetaan huomioon, jota ei nykyisissä talouslaskelmissa edes harkita. Ihmisten saamat hyödyt kuvaavat, kuinka ihmiskunta hyötyy tai kärsii toiminnasta. Ympäristövaikutukset nostavat myös NBR-arvoa. Algoritmistä on tulossa lähitulevaisuudessa tarkempi kuvaus.
Suomen Z-liikkeen edustaja, Peter Joseph filmintekijä ja Zeitgeist Movementin perustaja ja Ruotsin z-liikkeen edustaja, Ateena 2016
Muutos on mahdollinen! Liity joukkoomme luomaan sitä!
Copiosis on uusi yhteiskuntamalli-innovaatio, joka on teknologiamme ansiosta ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historian aikana mahdollista.
Yhteiskunnan täydellinen muutos on mahdollista saavuttaa nykyisellä tietotaidolla ja teknologialla. Kekseliäisyytemme ansiosta elämämme helpottuu ja vapaus lisääntyy. Automatisoitumisen johdosta myös ihmisten vapaa aika lisääntyy. Yhteiskunnan kannalta tärkeiden, ei niin haluttujen töiden, tekijät palkitaan siirtymävaiheessa kunnes täysautomatisaatio saavutetaan. Jokaisen ihmisen perustarpeet ollessa itsestäänselvyys Copiosis yhteiskunnassa, voimme itse määrätä elämämme suunnan.
Tarpeiden tyydyttäminen
Copiosiksen kautta perustarpeet, kuten ruoka, vaatetus, asunto, koulutus ja terveydenhuolto turvataan ilman hintalappua. Ei ole tarvetta perustulolle.
Kansakunta
Yhteiskunta on tehty toimimaan ja se noutattaa luonnossakin esintyvää itsestään organisoituvaa maillia. Ei tarvita hallituksia, hierarkista johtomallia, markkinointia, veroja, poliitikkoja, pankkeja, velkaa, lainaa, luonnonsuojelua, saastuttavia energiamuotoja, inflaatiota tai deflaatiota. Työttömyys on mennyttä ja tuottavuus ennennäkemätöntä.
Yrittäminen
On nähty kyllästymiseen asti palkkakuitteja, veroja, valtion sekaantumista, kilpailupaineita ja rahoituksen etsimistä. Copiosiksen avulla näistä voidaan luopua.
Yhteisö
Rikollisuus, kodittomuus, nälkä ja työttömyys katoavat savuna ilmaan. Yhteisöllisyys, yhteistyö ja muiden arvostaminen ja luontoarvojen kunnioittaminen lisääntyy niinkuin sienet sateen jälkeen.
Velka
Velat annetaan anteeksi, velkojat, rahoittajat ja rikas eliitti pidetään tyytyväisenä. Silti kaikista ihmisistä tulee varakkaita, kun siirrytään rahasta nettohyötyyn. Kukaan ei häviä siirryttäessä Copiosis yhteiskuntajärjestelmään.
Tulevaisuus
Mitä halusit olla lapsena? Copiosiksessa ainoa rajoittava tekijä on henkilö itse. Valitse työsi ja elä täysillä. Ole luova ja inspiroi samalla muitakin.
A new idea how Finland can evolve to the next level as a society from the inventor of Copiosis Perry Gruber, regarding Sitra competition:
As with the rest of the world, Finland faces an awesome opportunity. Our current global economy asks humanity to boldly go towards a future where current practices are a thing of the past. We simply can’t continue to allow market-driven debt-based, global economies to dominate society.
What’s more, deep within those socioeconomic structures is the prime source of our global problems. Simply stated, the amoral, uncontrollable, transferrable nature of money used in debt-based economic systems motivates and rewards amoral, uncontrollable human behavior, resulting in near-catastrophic destruction of not only the natural environment, but human socieities too.
Accumulation of money is called wealth. There are many ways to accumulate wealth. In rarified global society, where decisions are made which affect domestic and international policy, such decisions are made in favor of wealth accumulation. Even decisions made seemingly in the interest of society are made with wealth accumulation in mind. The thinking goes: Keeping the people in jobs and happy keeps us in power, perpetuating our ability to accumulate our wealth.
We know wealth accumulation results from legal activities. We also know wealth accumulation can happen from illicit activity.Illegal means are often a shortcut to wealth accumulation. So such tactics are seductive. And successful. That’s why so many people do it or at least try to. It literally is all about the money.
Like all looming catastrophes so far, humanity can avert our path to self-destruction caused by the money we used, which motivates and rewards amoral human behavior. Imagine Finland in the near future where all citizens have access to all the food, housing, medical care, basic clothing and education at no cost. If they already own homes, their mortgage is reduced to zero. If they have other debt, that debt is reduced to zero as well. Finns no longer have to work jobs to earn money to pay for things they need. Instead, they are free to pursue their passions, including helping the natural environment thrive, helping other people or animals, building and making things, or even working internationally.
In this future, each person can do whatever he or she wants with his or her time. If you do things improve life on earth, you are richly rewarded. You can use those rewards to obtain high-quality, desireable, durable goods and services that far exceed today’s goods and services in every way. In this future Finland, there are no banks. There is no money. Government is very small to non-existent. Crime has been reduced to zero. The rich are rich, but so is everyone else. For the first time ever, everyone has the same opportunity to contribute to the world in whatever way they desire and be recognized and rewarded for that work.
In this future, Fins aren’t the only ones living such lives. People around the world enjoy these same levels of prosperity. All necessities are easily distributed world-wide, so there is no scarcity of resources. Luxury goods too are available to all. As a result, most crime, corruption, all hunger, all homelessness, most conflicts (including international ones) are soothed or eliminated entirely.
Industrially, all fossil fuel production is halted and replaced totally with a diverse renewable energy portfolio, while the fossil fuel industry and its investors are left whole. Gradually, new transportation options replace combustion engine technology world-wide. Investors in this sector are also left whole. Physical and mental health through all generations improves as a result of the deployment of millions of healthcare people in all sectors dedicated to improving people’s welfare with no cost or budget constraints preventing such work.. With all necessities provided, people live easier are less desperate. Focusing on their self-actualization helps amplify their well being.
Corporations all become sustainable, net-zero operations over time, as the costs to doing so drop to zero. Corporate personhood is ended, leaving organizations free to operate, but without the wealth and power leverage they have to dominate global society.
The one percent have nothing to fear in this new future. Their wealth is preserved, but the power of that wealth is eliminated. The rich are still free to get richer, but that new wealth is moral, supporting a better society wherein all activity makes life and the planet better.
This sounds like an incredible, impossible future reality. But it is not impossible. It is being built today using an invention that does away with debt-based economies and the kind of money we use today. A small, world-wide team of volunteers are creating projects and building the infrastructure across the planet to make this utopian-sounding future our world-wide reality. There are two projects currently in operation and another 12-15 forming throughout the world, including Spain, Greece, Laos, and Israel. Find out more at www.copiosis.com
On Wealth distribution:
Wealth distribution is a problem when the accumulation of money (wealth) also means the accumulation of power. In democracies, wealth allows the wealthy to influence elections and legislative processes through lobbying (hiring someone to represent your interest as well as influence the law-making process in your favor). In capitalism and every other traditional economic system, wealth also allows the wealthy to control all factors of production – land, capital and, most importantly, labor. The wealthy then employ the factors of production in ways that increase their wealth while minimizing their costs, including labor costs, leaving the not wealthy at an economic disadvantage.
In Copiosis, none of this can happen because the wealthy’s power doesn’t exist as it does in democracy and in capitalism. As part of the Copiosis transition, the wealthy get to retain their wealth. However, their wealth is converted into Net Benefit Rewards (NBR). NBR is not money and doesn’t work like money. It can not be transferred from one person to another, so even if government existed in Copiosis (which it doesn’t) a person with a lot of NBR can’t use that wealth to “buy” politicians or laws. Such a person’s NBR can’t be used to control labor either because that NBR is not transferrable, meaning it can’t be used to pay salaries. Other people’s NBR comes from the Payer Organization as a result of the algorithm measuring the benefit they produce.
The only thing a person with a lot of NBR can do with all that NBR is buy luxuries. So being wealthy in Copiosis simply means you have more access to luxuries than others….for a while. There are no restrictions on what others can do to be rewarded with NBR so it’s possible for ordinary people to become “rich” with NBR too. What’s more, since everyone has all their necessities provided at no cost to them, they already are more prosperous than they are today. So there is less envy of the wealthy due to their wealth.
On the algorithm
The algorithm is designed to measure results of people’s actions. Any act is NBR worthy so long as that act produces more benefit than harm. The algorithm functions today and is used in two ways in our demonstration projects. In a spreadsheet calculation and in our software. I must reiterate that the software is being used today. With it we have rewarded over 30,000 NBR.
